V niin kuin Vilma

Malli: Peruspolvisukka pohjekavennuksin; varressa 80 s, kavennusten jälkeen nilkassa 50 s. Ranskalainen kantapää, kärjessä nauhakavennukset ja viimeiset 8+8 s silmukoitu yhteen.
Lanka: Novita Nalle, 150 g, kirjailuun valkoista muliinilankaa.
Puikot: 2,0 mm ja 2,5 mm minipyöröt.

Twisted Flower Socksin polvisukkaversiot on olleet kovassa käytössä ja niin mieleiset, että heti niiden valmistuttua aloitin tekemään uusia polvisukkia. Halusin sukista lämpimät mutta ohuet ja koska TWS:ien neulomisessa meinas mennä ikä ja terveys ohuen langan ja tarkkaavaisuutta vaativan mallineuleen vuoksi, niin näiden sukkien halusin olevan mahdollisimman helpot ja nopeat neuloa. Jotain ekstraa piti kuitenkin keksiä, ja siksi päätin kirjailla koristeellisen monogrammin sukkien kylkeen. Sopivan koristeellinen mutta silti yksinkertainen V löytyi hartaan googlettamisen jälkeen 85-s-kirjasinaakkosista.

Monogrammin kirjailin vesiliukoisen kirjailukalvon avulla. Kuvion voi piirtää kalvolle tussilla ja sitten joko vain harsia kuvion ääriviivat tai kirjailla koko kuvion kalvon läpi. Lopuksi työ vain lämpimään veteen, ja kalvo liukenee pois. Kätevää!

Tykkään sukista kovasti ja paljon. Mustan ja valkoisen liitto toimii, ja koristeellinen kirjain passaa hyvin yksinkertaiseen neulepintaan ja malliin. Nää on parhautta, jei! :)

Testasin kirjailua miehen pipoon ennen kuin älysin käyttää kirjontakalvoa, ja lopputulos on huomattavasti suttuisempi: langan säikeet ja karvat kun puskivat neulan mukana pintaan ja kirjontakuvion ääriviivoja ei saanut riittävän selkeästi jäljennettyä neulepintaan. Kalvon ratkaisi sukkien kohdalla nämä ongelmat, joten luotan siihen jatkossakin.

Malli: omasta päästä, mallineuleena *1 kierretty o, 2 n*.
Lanka: Ornaghi Filati Oslo, 75 g, kirjailuun valkoista muliinilankaa.
Puikot: 3,5 mm.

Mies pyysi talvipipon, joka pitäis tuulen ja kylmän loitolla. Toiveena oli yksinkertainen mutta silti yksilöllinen pipo, mieluiten musta ja kutittamaton. Lanka löytyi messuilta, yksilöllisyys oli sopivaa monogrammikirjailun testausta. Miehen nimen eka kirjain on M, ja sopiva malli löytyi French Script -fontin isoista kirjaimista. Tiivis neulepinta pitää tuulen loitolla, ja lämpöäkin kuulemma piisaa. Näitä ehkä lisää, mutta siistimmin kirjailtuina.

Mustaa pitsiä

Malli: Omasta päästä; ylhäältä alas neulottu toispuoleinen raglan. Pitsikuvio sama fir cone kuin esim. Shetlan Triangle Shawlissa.
Lanka: Emmebi Kiddy Mohair, 50 g + hiukkasen jotain toista mustaa mohairia.
Puikot: 4,0 mm Addin pitsipyöröt.

Tämän on tarkoitus olla juhlava lämmike, jonka voi heittää topin päälle lämmikkeeksi vaikka pikkujouluissa tai teatterissa. Lämmin se kyllä on seittimäisen ohuesta pinnasta huolimatta, ja sopii myös em. tilaisuuksiin. Silti jokin tässä vähän mättää.

Pääntie olis saanut olla avarampi, ja pingoittaminen oli yhtä tuskaa. Koska bolero on neulottu yhtenä kappaleena, niin mä en oikein saanut sitä pingotettua riittävästi toisin sanoen niin että se siukuu ja soi. :) Reunukset ja hihat ei siis erotu niin nätisti kuin oisin halunnut. Plääh.

Lankakin loppui pari kerrosta ennen päättelyä, enkä halunnut alkaa ruikuttamaan taas lisälankaa lahden eteläpuolelta, mistä nämäkin Kiddyt kesällä ostin. Apu löytyi lähempää (niin no, Brysselistä), kun AnneV armollisesti lahjoitti samankaltaista mustaa mohairia työn viimestelyyn. Kiitos siitä, muuten tästä ois tullut synkkä UFO pidemmäksi ajaksi. :)

Kaipa tää kuitenkin pitoon tulee, koska oma kriittinen silmä alkaa jo tottua noihin pieniin puutteisiin Ja saahan tuon aina pingotettua paremmin, jos vain malttia löytyy (vähän kyllä epäilen... :P) Nätimpi kiinnityssysteemi voisi myös pelastaa aika paljon; joku kevyt mutta koristeellinen nappi esimerkiksi täydentäisi pitsihärpäkettä kivasti. Lauantaina on tarkoitus mennä teatteriin ja ravintolaan, niin että voin vaikka koeajaa tämän silloin. Voihan olla, että mieli muuttuu tositoimissa, ja tästä tuleekin lemppari.

BTW, kuvat näkyy jostain syystä tosi suttuisina blogissa, mutta niitä klikkaamalla pääsee Flickriin tarkastelemaan edes vähän laadukkaampia versioita. Tosin mustan hattaraisen mohairin kuvaaminen tähän vuodenaikaan ei ihan parhaan A-luokan kuvia tuota muutenkaan...

Lohikäärmehuivin ohje

Yleisön pyynnöstä lohikäärmehuivin ohje, olkaa hyvä! :) Huivin alkuperäinen inspiraationlähde on Silvia66:n Leopardi Scarf. Mitat, silmukkamäärät, tekniikat ja muut speksit kehittelin kuitenkin itse, joten uskallan tarjota muillekin oman huivini mukaisen reseptin. Koska huivi perustuu muutamaan erialiseen joustinneuleeseen ja yksitellen neulottuihin läppiin, voi sen tehdä missä koossa ja mistä langasta tahansa. Sen vuoksi ohje ei sisällä tarkkoja määrityksiä langalle, puikoille tai silmukkamäärille.

Jos huomaat ohjeessa epäselvyyksiä tai virheitä, niin laita meiliä osoitteeseen sisainen.villapaita(a)netti.fi. Lisää kuvia lohikäärmehuivista löytyy Flickristä, ja näistä linkeistä pääsee aiempiin postauksiin lilasta ja vihreästä huivista.

Ohje
Lanka: mikä tahansa paksuhko lanka (puikkosuositus n. 6-10 mm), varsinkin löyhäkierteiset ja ilmavat langat toimivat hyvin tässä mallissa.
Langan menekki: Riippuu huivin koosta ja langan ominaisuuksista. Lilaan huiviin kului 185 g Novita Maxi Mohairia, vihreään puolestaan meni 250 g GB Wollen Floridaa.
Puikot: langan suosituksesta ja käsialasta riippuen 6-10 mm. Neulepinnasta ei kannata tehdä pellinjäykkää, toisaalta liian löyhästi neulottu huivi ei välttämättä tottele aseteltaessa kaulan ympärille.
Muut tarvikkeet: halkaisijaltaan 8-10 cm muovi-, metalli- tai puurengas sekä kiinnitystikku. Virkkuukoukku viimeistelyä varten.

Huivi koostuu kahdesta erilaisesta joustinneuleesta, sileän neuleen osuudesta sekä yksitellen neulotuista läpistä. Ensin neulotaan 2 o, 2 n -joustinta 12 cm, sen jälkeen siirrytään 1 o, 3 n -joustimeen, jota neulotaan 4 cm. Tämän jälkeen neulotaan sileää neuletta 2 cm ennen läppien aloittamista. Huivin rakennepiirros havainnollistaa eri neulepintojen osuuksia.

Silmukkamäärä riippuu valitusta langasta ja huivin halutusta pituudesta. Kuvien huivit ovat 130-150 cm pitkiä, ja molemmat koot toimivat hyvin myös kaulan ympäri kiedottuina. Päätä, kuinka pitkän huivin haluat, tee mallitilkku 2 o, 2 n -joustimella ja laske sen tiheyden mukaan tarvittava silmukkamäärä. Jotta molempien joustinneuleiden ja läppien silmukat menisivät tasan, olisi silmukkamäärän hyvä olla 20:llä jaollinen lisättynä 2 reunasilmukalla (esim. 102 s, 122 s, 142 s). Reunasilmukat kavennetaan pois läppien neulomisen yhteydessä.

Luo silmukat ja aloita 2 o, 2 n -joustimen neulominen. Oikealla puolella kerros alkaa ja loppuu 2 o. Kun olet neulonut 12 cm, siirry 1 o, 3 n -joustimeen työn oikealla puolella seuraavasti: *neulo 2 o yht. (=2 o silmukat), nosta seuraava silmukoiden välinen lanka puikoille ja neulo se takareunastaan nurin (=kierretty nurja silmukka, estää reiän syntymisen lisäyskohtaan), neulo 2 n*. Toista *-* kerroksen loppuun saakka, kerros päättyy 2 o yht. HUOM: lilassa huivissa siirtymää 2 o, 2 n -joustimesta 1 o, 3 n -joustimeen ei ole kohdistettu tällä tavalla, joten älä ota tähän kohtaan mallia lilan huivin kuvista.

Neulo 1 o, 3 n -joustinta 4 cm. Siirry sitten neulomaan sileää neuletta: neulo oikealla oikein ja nurjalla nurin. Reunasilmukat voit joko nostaa neulomatta tai neuloa ainaoikein rullaantumisen estämiseksi. Neulo sileää neuletta 2 cm.

Seuraavaksi vuorossa ovat läpät: neulo työn oikealla puolella reunasta katsoen 5 o, käänny, 5 n, käänny. Neulo näillä 5 silmukalla 10 krs sileää neuletta, päättele silmukat, katkaise lanka. Tee seuraava läppä samoin, ja jatka näin kunnes olet neulonut kaikki silmukat läpiksi.

Mikäli olet luonut huiviisi silmukoita 20:llä jaollisen määrän + 2 reunasilmukkaa, silmukat eivät mene tasan läppiä tehdessä. Toinen reunasilmukoista on kavennettu pois jo 1 o, 3 n -joustimeen siirryttäessä, joten nyt kavennettavana on vain yksi ylimääräinen silmukka: neulo tällöin yksi läppä seuraavasti: 2 o yht., 4 o, käänny, 5 n, käänny, jne.

Sileällä neuleella neulotut läpät rullaantuvat helposti sisäänpäin, joten tämän estämiseksi ne kannattaa reunustaa. Voit tehdä sen esimerkiksi virkkaamalla huivin ympäri kiinteitä silmukoita, samalla läppien neulomisesta jääneet langanpätkät voi piilottaa virkattujen silmukoiden sisään. Toinen vaihtoehto, joka vie vähemmän lankaa, on neulan avulla ommella/pujottaa paksuhkoa lankaa läppien reunasilmukoiden sisälle. Tämäkin estää rullaantumista.

Lopuksi päättele langat, kastele huivi ja pingota/asettele nuppineulojen avulla alustalle muotoonsa. Anna kuivua täysin kuivaksi, ennen kuin irrotat nuppineulat.

Halutessasi voit tehdä huiville päällystetyn kiinnitysrenkaan. Kiinnitysrenkaan pohjaksi käy metalli-, muovi- tai puurengas, joka on halkaisijaltaan 8-10 cm. Virkkaa renkaan ympäri kiinteitä silmukoita, ja päättele lanka silmukoiden sisään.

Kietaise huivi kaulaan tai harteille haluamallasi tavalla, käytä asettelussa apuna kiinnitysrengasta ja siihen sopivaa puikkoa tai tikkua.

Kerta kiellon päälle

Messuraportteihin kyllästyneiltä pyydän anteeksi, nyt tulee nimittäin jo toinen sellainen tässä blogissa yhden viikonlopun sisällä. Tarja kun ystävällisesti tarjosi aamulla ylimääräistä messulippua, ja mähän retkahdin saman tien. Pari juttua oli jäänyt kaihertamaan mielen pohjalle perjantain käynnistä, joten puoli tuntia sängystä nousemisen jälkeen mä olinkin taas matkalla kohti Pirkkahallia. (Joo-o, mä oon tapoihini pinttynyt enkä kertakaikkiaan vaan osaa kutsua sitä Tampereen messu- ja urheilukeskukseksi. Ihan liian virallista perustamperelaisen suuhun.)

Lankaa:
- 3 x 50 g tummanharmaata Merino Blend Anti-tickleä, 1,80 e/kerä, Piikkopirta.
- 2 x 50 g mustaa Osloa, 1,50 e/kerä, ostopaikka sama kuin yllä.
- 3 x 50 g (musta, valkoinen ja harmaa) ONlinie 2 Supersocke Silkiä, 5,90 e/kerä, Vihreä vyyhti.
- 1 kiekko maastonvihreää hahtuvaa, 7 e, Pirtin kehräämö.

Muuta mukavaa:
- Hinku ja Vinku -avaimenperät, 5 e/kpl, Villaruusu.
- Tuoksusaippuoita 6 kpl/5 e, jokin kynttilöitä myyvä koju A-hallissa.
- Keraaminen nappi, 3 e, Hannele Hämäläinen.
- Punaisia säröhelmiä 1 e/nauha, savunharmaita lasihelmiä kahta kokoa, 1,90 e/nauha, HelmiQ.

Niin, ja sitten äiti soitti Hailuodosta, että nyt ois tarjolla paikallista tummanruskeaa 3-säikeistä lampaanvillalankaa, jota mä yritin kesällä etsiä omaa luotolaista varten. Pyysin äippää ostamaan lankaa saman tien kokonaisen kilon. Eipä tuo enää tunnu tässä konkurssissa, ja onpahan sitten lankavarastoa omasta takaa, jos vaikka kaikki maailman lampaat menee kerintälakkoon. :P

Pääomasijoituksia (olemattomin tuotto-odotuksin)

Kiitos armollinen työnantajatahoni siitä, että palkanmaksupäivä on kuun puolessa välissä! Maksu suoritetusta palveluksesta kilahti tilille torstaina 15. päivä, ja perjantaina taskuissa poltteli euro jos toinenkin innokkaana vaihtamaan omistajaa Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella.

Piikkopirta sai eniten mun palkkarahoista:
- 2 x 500 g kartiota vihreää King Colen Anti-tickle Merino Blendiä, 18,50 e/kpl.
- 5 x 50 g oranssia King Colen Anti-tickle Merino Blendiä, 1,80 e/kerä.
- vyyhti mustaa Merino Oroa, 6,50 e/100 g.

Vihreään vyyhtiin jätin myös pari ropoa, vaikka pätkävärjätyn langan neulepinnan mahdollinen ylilevottomuus hieman epäilyttikin:
- Oranssinkirjava ONlinen Supersocke, 6,50 e/100g.

Ostin myös yhden poro-hirvi-tai-muu-sarvieläin-aiheisen kangaspainantatilkun, 2 e. Sanokaa joku mikä sen paikan nimi oli joka noita myi, minen muistanut katsoa. Olisin ostanut myös apinakaksikolla tai nallella varustettuja lappuja, mutta kun niitä oli vain semmoisilla pliisunvärisillä kankailla. Joku sanoisi maanläheisillä, mun makuuni ne oli masentavia. Tän vois ommella vaikka jonkun laukun kylkeen.

Hannele Hämäläisen keramiikkakojulla piti käydä pariinkin otteeseen. Ja juu, ostin myös enkä vain ihaillut:
- 2 sudenpäänappia 5 e ja rintakoru niiden kaveriksi 8 e. Nämä varmaankin pipon ja tumppujen koristeiksi.

Kivimessujenkin puolella vaeltelin, mutta enpä mä sieltä oikein osannut mitään ostaa. Yksi vihreä makeanvedenhelminauha piti kuitenkin hamstrata, kun se oli niin upean värinen. Ois ehkä pitänyt ostaa saman tien toinenkin, ja vähän pienempiä vihreitä ja vaaleita helmiä. Niin ja lisää lukkoja ja muita tarvikkeita, niin tuosta ois jonkun korun saanutkin aikaseks. Onneks on nettikaupat. :)

Messut oli ihan jees, tarjonnan puolesta ei mitään järisyttäviä yllätyksiä ollut. Jäin kaipailemaan erikoisempia laadukkaita sukkalankoja pätkävärjättyjen ja itseraidoittuvien rinnalle. Kokonaisuudessaan oli oikein mukava päivä, ja parit blogeissa vilahtaneet kasvotkin tuli bongattua entuudestaan tuttujen kanssaneulojien lisäksi.

Sosiaalipsykologian opinnot varmaan auttais ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä messuilla. Eilen kyllä hämmästytti ja kummastutti moneen kertaan, kun ihmiset rynni päättömästi sinne tänne sekä töni ja arvosteli suureen ääneen kanssamessuilijoitaan. Enimmäkseen kuitenkin nauratti; on meitä vaan niin moneen junaan, ja joidenkin juna taitaa lähteä asemalta vain kerran vuodessa käsityömessujen aikaan. :D

Twisted Flower Stockings

Malli: Cookie A:n Twisted Flower Socks muokattuna polvisukiksi.
Lanka: Valvilla Modella (65 %polyamidia, 35 % villaa; 50 g=160 m), 120 g.
Puikot: 2,0 mm.

Meinas vähän kestää kuvaamisen kanssa, mutta tässä ne nyt on, polvisukat kierretyin kukkakuvioin. Cookie A:n loistava sukkamalli muuntui mun käsissäni polvipituiseksi, koska mä nyt vaan kerta kaikkiaan tykkään polvareista. Jonkun verran piti rapsutella päätä, että sain leveämmän pohjeosion ja kavennukset sopimaan mallineuleeseen, mutta lopputulos on kyllä kaiken vaivan arvoinen. Näistä tuli ehdottomasti mun tän syksyn ykkössukat, jees määm!

Lanka on samaa vinttimarinoitua vuosikertalankaa, josta keväällä tein Cavern Cardiganin. Kuten jo silloin totesin, niin väri on lähes prikulleen sama kuin mun hiuksissa (ehh, joku tosin tais viime keväänä haukkua langan sävyä kuivuneen veren väriseksi ja koko nyörin muutenkin pelsepuubin kehräämöstä tulleeks... :P). Nää sukat siis sopii asun kuin asun kanssa, kun samaa väriä löytyy kuitenkin aina asukokonaisuuden yläpäästä hiusten muodossa. :)

Nämä Sokoksen 3+1-päiviltä käsittämättömän edullisesti löytyneet maijapoppaskengät on ihan täydelliset kaverit polvisukille: korkoa on riittävästi kävelymukavuuden kärsimättä, remmit antaa sukille tarpeeksi näkyvyyttä eivätkä popot kiristä tai purista lainkaan, vaikka sisällä on vähän paksummatkin sukat. Nää kengät suorastaan vaatii lisää polvisukkaystäviä, ja hameet kaapissa kahisuttelee helmojaan samansuuntaisin ajatuksin. Talvipakkasilla hameilu on huomattavasti miellyttävämpää kun jalkoja lämmittää nätit polvarit pelkkien sukkahousujen sijaan...

Lisää kuvia löytyy jälleen Flickristä. Nyt nää sukat ja sääret lähtee viettämään rattoisaa lauantai-iltaa, hiphei! :)

Lohikäärmeen kesyttäjä

Malli: Apinoitu Silvia66:n Leopardi Scarf/Capeletista kuvien perusteella, samoin kuin edeltäjänsä.
Lanka: G B Wolle Florida, 250 g.
Puikot: 8,0 mm.
Koko: 32 cm x 155 cm.

Tämän lohikäärmeen suomut säkenöivät kultaa ja vihreää, mutta posken ihoa vasten ne ovat pehmeitä kuin sammal. Lämpöäkin se tarjoaa, etenkin kietoutuessaan kerälle kaulan ympärille. Taltuttamiseen tarvittiin puikkojen lisäksi apua toiselta rohkealta prinsessalta lahden eteläpuolelta, mutta nyt peto on vihdoin kesytetty. Aivan joka kerta se ei kuitenkaan vielä taivu voittajansa tahtoon, vaan sen paikallaan pitämiseen tarvitaan kultaisen renkaan apua.

Monipuolinenkin tämä satuolento on, ja notkea. Se taipuu moneen muotoon ja venyttää mittaansa tarvittaessa suuntaan jos toiseenkin.

Meistä tulee vielä hyvät kaverit talven tuiskuissa, lohkarista ja musta. Kokoonpanon heikoin lenkki on edelleen kiinnitysrengasta avustava tikku; vieläkään en oo saanut hankittua parempaa tuon väliaikaisen tilalle. Grillitikusta yllättävään tarpeeseen kesällä veistelty palmikkopuikko ei jotenkin sovi tän sadunhohtoisen huivin arvolle... :)

Ruosteenpunaiset polvisukatkin on sitten muuten myös valmiit, jei! Kuvia on luvassa heti kun kameramiehen, mun ja auringon aikataulut saadaan sovitettua yhteen. Peukkuja pystyyn, että se tapahtuu ennen kevätpäivän tasausta... :P