Olen saavuttanut pitkäaikaisen tavoitteeni, johon tähtäävä monen kuukauden hektinen loppukiri
on viimein ohi: nyt on sitten
väitelty ansiokkaasti, juhlittu ikimuistoinen karonkka ja suoritettu tekniikan tohtorin tutkinto. Loppusyksy meni tiiviisti väitöspäivään valmistautuessa, eikä käsitöille
juurikaan jäänyt aikaa. Lopulta Suuri Päivä kuitenkin edellytti yhtä
kiireistä projektia myös tällä saralla, ja siitä seuraavaksi piiitkä selostus. Lukekaa, jos jaksatte, tai katsokaa vain kuvat; niitäkin riittää. :)
Akateemisen tradition mukaan väitöskaronkassa eli iltajuhlassa pitää naispuolisella väittelijällä olla musta juhlapuku. Siis täyspitkä ja kaikin puolin juhlava iltapuku. Olin jo kauan suunnitellut, että karonkkaani varten vihdoin teetän iltapuvun ammattilaisella: muunneltavan, monimuotoisen ja äärimmäisen hyvälaatuisen mustan unelman. Tekijäkin oli jo tiedossa ja rahat säästettynä. Mutta raskaus kasvavine mahoineen veti maton alta tältä suunnitelmalta. Turha alkaa näihin mittoihin pukua teettämään, kun tarkoitus ei ole tässä koossa viihtyä vuosia eteenpäin. Siispä päätin yrittää seuraavaksi helpointa vaihtoehtoa ja ostaa valmispuvun, jota voisi pienin muokkauksin ehkä käyttää jatkossakin.
Sellaisen hankkiminen valmiina standardimittoja pidemmälle raskaana
olevalle naiselle ei ainakaan Tampereen kokoisesta kaupungista onnistu.
Etenkin, kun mahan kasvamisen vuoksi pukua ei voinut ostaa ennakkoon,
vaan sovituskierros piti jättää parin viimeisen viikon asiaksi. Ei siis auttanut muu
kuin pikapikaa mars kangaskauppaan ja ompelukoneen ääreen.
Olen ommellut kaikki iltapukuni itse, joten homma on varsin tuttua. Tällä kertaa kuitenkin panostin kunnolla pohjatöihin ja otin puvun tekemisen muutenkin oppimisprosessina. Suurena apuna toimi
Susan Khaljen Bridal Couture -kirja, joka opastaa yksityiskohtaisesti pukuompelun saloihin vaihe vaiheelta. Aivan loistava teos, jonka aion (painetun version melkoisesta hinnasta huolimatta) joskus hankkia omaan kirjahyllyyni. Hain vinkkejä myös muutamista muista ompelutekniikkaoppaista
(*tsek lista lopussa). Kirjat avasivat ikkunoita ihan uuteen ompelun maailmaan, ja suosittelen lämpimästi niihin tutustumista, jos haluaa tehdä istuvia ja viimeisteltyjä vaatteita. Suuri tunnustus täytyy lisäksi antaa
Käsityöliike Merlettolle, mistä löytyivät kaikki pukuuni tarvitut tukimateriaalit ja erikoisnauhat, joista kirjoissa puhuttiin. Myös sellaiset, mille ei tunnu löytyvän edes pätevää suomenkielistä käännöstä, kuten
horsehair braid.
Puvun mallihan on varsin yksinkertainen: vahvasti tuettu tyköistuva yläosa ja reilusti laskotettu, leijuva alaosa, jonka takahelma on hieman laahusmaisesti pidempi. Suuri työmäärä ei näy päälle päin muuten kuin käyttömukavuuden ja yläosan istuvuuden kautta. Kaavat on tehty alusta asti itse, sovitettu ja muokattu juuri tälle vartalolle ja tähän tilanteeseen. Yläosan istuvuuden ja mukavuuden takaavat kaksi puuvillakankaista tukikerrosta, paksu morsiussatiini ja spiraaliluut. Spiraaliluukujia lukuunottamatta koko tämä "kehikko" on ommeltu käsin erilaisia, kuhunkin vaiheeseen sopivia erikoispistoja käyttäen. Päällikangas on ohutta sifonkia, jonka laskostin luontevan epäsäännölliseksi ja kiinnitin laskokset sieltä täältä minimaalisin pistoin toisiinsa. Huh. Siihen menikin kokonainen viikonloppu, aamusta yöhön. Yläosa on viimeistelty vuorikankaalla, käsin ommellen sekin, tietty. :)
Helma olikin nopeampi ja helpompi tehdä, koska käytännössä kyse oli vain vuorikankaan leikkaamisesta ja kiinnittämisestä yläosaan. Helman päällimmäinen kerros on samaa kappaletta yläosan sifongin kanssa, ja yläosan laskokset aukeavat empire-linjassa laajaksi, laskeutuvaksi helmaksi. Helmassa laskosten rytmittäminen ja muotoilu tosin vaativat jälleen kerran huolellista harsimista ja prässäämistä, mutta päärmäyksen ja saumat sentään hurautin koneella.
Huolellisen työn tuloksena minulla oli tässä vaiheessa musta, melko yksinkertaiselta näyttävä ja loistavasti istuva puku. Loppu olikin sitten sitä kivointa puuhaa, eli yksityiskohtien lisäämistä. Päätin puvun saavan toimittaa myös korun virkaa ja koristelin dekolteen ja empire-linjan kimaltavilla kukilla.
Koriste kukkineen on tehty itse erilaisista mustista kankaista, helmistä ja strassinapeista. Pohjana toimii palanen tyllikangasta, johon koristeen osat on yksi kerrallaan kiinnitetty. Koriste kokonaisuudessaan on muutamilla pistoilla ommeltu epäsymmetrisinä olkaimina toimiviin satiininauhoihin. Tein samalla ajatuksella kukkakoristeen myös erilliseen satiinivyöhön empire-linjalle. Molemmat kukkakoristeet voi siis helposti irrottaa ja laittaa tilalle jotain muuta. Puku itsessään on niin yksinkertainen, että se antaa vapauden monenlaisiin koristeluihin ja asusteisiin.
Oma karonkka
Pikkupalatsissa on nyt juhlittu, mutta puku pääsee uudestaan väitöskaronkkaan jo reilun viikon päästä, kun työkaverini väittelee tohtoriksi. Tällä kertaa juhlin vieraan ominaisuudessa, joten koristeet voisi vaihtaa vaikka värillisiin kukkiin tai poistaa kokonaan ja juhlistaa asua näyttävillä koruilla tai värikkäillä asusteilla.
Vihdoin on aikaa keskittyä olennaiseen: äitiyslomaa on
takana viikko, ja laskettuun aikaan on enää kuukauden verran. Vielä on
paljon tekemättä ja hankkimatta vauvaa varten, mutta en viitsi stressata niistä. Aion
nauttia joulun odotuksesta yhdessä masussa myllertävän epelin kanssa ja
tehdä vain kivoja asioita ihan omassa tahdissa. Olo on edelleen
loistava, joten raskaus ei juurikaan hidasta tahtia tai haittaa
tekemistä. Tiedossa on siis aika
paljon näpertelyä korupajalla ja puikkojen heiluttelua sohvannurkassa.
Joo, tästä me tykätään! :)
* Tutustumisen arvoisia ompelutekniikoita käsitteleviä kirjoja (linkit edulliseen The Book Depository -kirjakauppaan):
- Creative Publishing International: "The Perfect Fit: A Practical Guide to Adjusting Patterns for a Professional Finish"
- Khalje, Susan: "Bridal Couture"
- Maynard, Lynda: "Dressmakers Handbook of Couture Sewing Techniques"
- Schaeffer, Claire: "Couture Sewing Techniques (Revised and Updated)"
- Wolf, Collette: "The Art of Manipulating Fabric"