Musta on aina musta

Tein pipon. Se on musta. Koska monivärirakkaudesta huolimatta huomaan kuitenkin toistuvasti etsiväni eteisin lipaston laatikosta mustaa, harmaata, valkoista asustetta. Nyt sieltä voi löytää yhden näistä kolmesta. Valkoinen ja harmaa odottakoot to do -listalla vielä hetken.

Malli: Dustland Hat by Stephen West
Lanka: Debbie Bliss Rialto Aran, vajaat kaksi kerää.
Puikot: 4,0 mm
Ravelry

Sieltä alati kasvavalta ja hyvin hitaasti toisesta päästä lyhenevältä joskus tulevaisuudessa tehtäviksi suunniteltujen neuleiden listalta on tämä mallikin poimittu. Oikeiden ja nurjien silmukoiden vuorotteluun perustuvilla mallineuleilla leikittely tuottaa varsin pätevän näköistä jälkeä. Tosin jouduin purkamaan osan mallikerroista, sillä piposta tuli ihan älyttömän korkea ohjeen mukaan tehtynä. Semmoinen Marge Simpsonille sopiva malli. Mun tukkani ei onneksi juuri koskaan ole niin pystyssä, joten purin kiltisti silmukoita ja aloitin kavennukset jo kolmannen mallineuleen jälkeen. Ja hyvä tuli. Semmoinen Vilman päähän sopiva.

Tätä nykyä suurin osa käsityöajastani kuluu saumurin, ompelukoneen ja peitetikkikoneen kanssa. Mä nimittäin vaatetan suurelta osin sekä molemmat lapseni että itseni, niin että koneet ovat kovassa käytössä aina, kun aikaa järjestyy. Viimeisen silauksen ompeluksille antaa oma ompelumerkkini, joita syksyllä tilasin vaatimattomat tuhannen kappaletta.Näitä ei siis tarvitse säästellä, kun eivät ihan heti kesken lopu meikäläisenkään ompelutahdilla. Siispä pipokin sai reunaansa tällaisen signeerauksen. Tuo Siviä muotoutuu tytärteni nimistä äidin ä-kirjaimen täydentämänä. :)

Pipo tuntui vähän kaljulta sellaisenaan, joten koristin sen tekoturkistupsulla. Tämä yksilö löytyi Hennesin alerekistä. Siinä tosin oli vielä ostohetkellä kiinni nyppyinen akryylipipo, mutta onhan mulla sakset. Naps vain ja nyppykasa irtautui uuteen elämäänsä kengänkiillotustehtävissä.

Pieni tarina ketunmetsästyksestä

No niin, varautukaa pitkään pohjustukseen ennen käsityösisältöä. Pari vuotta sitten tein esikoiselle takkeja, ja haikailin tuolloin erään jo silloin myynnistä poistuneen Ikean kettukankaan perään. Olisin halunnut tehdä siitä takkeja, mutta kangasta ei enää saanut oikein mistään. Nettikirppiksillä harvoin tarjolla ollessa hävisin kangaspalojen huutokaupat tai hinnat nousivat nopeasti yli oman maksuhalukkuuden, Luovutin, unohdin. Sitten tapahtui jotain hämmästyttävää. Eräänä talvisena päivänä löysin postilaatikostamme Saksasta tulleen paketin. Paketissa oli kaksi metriä juuri tuota etsimääni kangasta sekä kortti, jonka kerrottiin antavan vihjeen kankaan lahjoittajasta.

Kortin koirat vihjasivat mielestäni selkeästi Jattaan, mutta kuulemma väärin meni. Hmm? Kellään toisella tuntemallani ei ole kahta tuollaista koiraa, enkä muutakaan vihjettä kortista keksinyt. Yritin ratkaista mysteeriä myös huhuilemalla vinkkejä siellä täällä Facebookia myöten, mutta kankaan lähettäjä on edelleen mysteeri. Oletan, että joku ihana blogini lukija huomasi aikoinaan kangashaaveeni ja päätti toimia takkihaaveideni mahdollistajana kankaan osuttua sattumalta kohdalle. Haluan sydämestäni kiittää Sinua, joka kankaan minulle lahjoitit. Odottamaton hyvänmielenteko keskellä arjen hulinaa todella riemastutti ja sykähdytti. Olisin onnellinen, jos voisin joskus vastaavasti ilahduttaa Sinua, joten kerrohan, kuka olet ja kuinka saan sinuun yhteyden. :) 

En hennonut pilkkoa kallisarvoista kangasta takeiksi, joten se pääsi kunniapaikalle eli värittämään lastenhuoneen ikkunaa. Joskus voi  kuitenkin saada enemmän kuin toivoo, jopa kahdesti saman toiveen kohdalla. Nimittäin jokin aika sitten eräs kaveri ilmoitti löytäneensä samaista kettukangasta ison palan kirppikseltä ja tiedusteli, vieläkö sille olisi käyttöä. No jumalaare, todellakin!

Kaava: Against the wind, Ottobre 1/2013 omin muokkauksin (mm. erilaiset taskut ja hiharesorit)
Koko: 98 cm ja 110 cm
Kankaat: Kettukangas Annemoa (Ikea) ja valkoinen tikkivuori (Eurokangas)

Kangasta oli reilusti, ja  silppusin sen surutta vähemmän taloudellisesti, koska halusin takkeihin tietyt kuviot. Molempien selässä seikkailee vaaleanpunainen orava, samoin kauris, pilvet ja puput pääsivät takkeihin. Saaliinhimoisen kiilusilmäketun ja päärynäpuut jätin kokonaan käyttämättä. Jos joku kaipailee kettuja ja muita ylijäämäpaloja tästä kankaasta, niin sopii laittaa sähköpostia tulemaan! :)

Hupun reunaan lisäsin suloista minipompulanauhaa. Koska se on jotain pehmoista tekokuitua, saattaa se käytössä ja pesuissa nyppyyntyä. Siksipä kiinnitin sen vasta viimeiseksi valmiiseen huppuun päällitikkauksella, niin että sen voi helposti poistaa, jos pompuloihin alkaa ilmestyä häiritsevän paljon nyppyjä. Takit on vuoritettu tikkivanulla, niin että näillä pärjää hyvin kauppa- ja kaupunkireissut pikkupakkasillakin. 

Taskut ovat näille likoille tärkeitä, joten molemmat saivat sellaiset takkeihinsa. Vähän eri kohtiin, niin että oman takin tunnistaminen on helpompaa. :) Äidin takkiunelmasta tuli siis vihdoin totta. Onneksi tytöt itsekin ihastuivat takkeihinsa, niin että kaikki ovat enemmän kuin tyytyväisiä. Pienemmän myssykin on omaa tuotantoa. Malli on kehitelty yhdistämällä tuosta isomman ostopiposta korvaläpät Noshin lippapipon yläosaan. Päällinen on trikoota ja vuorina pehmoista, ohutta pörrökangasta. Lisäsin heijastinkalvosta sydämiä muutamien kankaan sydänten päälle näkyvyyden parantamiseksi. 

Siitä kuvien ottamisen vaikeudesta, huoh. Pyydäpä nyt kahta pikkutyttöä poseeraamaan kameralle, että äiti saa otetuksi kuvan takeista. Vastauksena salamannopea peppupose ja riemukas käkätys "Terveisiä pepusta!" Että terkkuja sitten vaan teillekin. :D

Pää pilvissä

Malli: peruspipo pilvikuviolla.
Lanka: Teetee Primavera (3 x 50 g, kiitos tupsumokailun)
Puikot: 2,5 mm ja 3,5 mm
Ravelryssä

Sovitaanko, että pystyyn nukahtaminen on sallittua sellaisille, joilla on univelkaa yli 1,5 vuoden ajalta ja ilmeisesti toinen mokoma valvomista vielä edessä? Välillä kun tuppaa väsyttämään, kun talossa on kaksi alle kaksivuotiasta tenavaa, joiden mielestä nukkuminen (etenkin äidin ja isän uni) on tuhlattua aikaa. Tekis mieli vain vetää pipo silmille ja korville, sulkea ulkomaailma pois ja vaipua talvihorrokseen. Eikä edes hävettäis vaikka kuolaa valuis suupielestä ja kuorsaisin kuin mursu. Saletisti elämä mursunakin olis auvoista, jos vain saisi nukkua rellottaa rannalla rasvaisena ihan rauhassa. Hmm, kuulostaa muuten kovasti mun edelliseltä etelänlomalta. :P

Tästä voitte siis päätellä, että mahani on pienentynyt yhdellä vauvalla (tyttö, 6.9.2013, ihana). Tälläkin kertaa aloitin hyvissä ajoin kotona neuleen, jota voisin sitten laitoksella neuloskella joko synnytystä odotellessa tai sen jälkeisenä luppoaikana. Heh. Tälläkään kertaa en neulonut sairaalassa silmukkaakaan, ja nytkin neuleen valmistumiseen meni pari kuukautta. Valmistuipa sentään sopivaan vuodenaikaan, niin että ei pää palele, kun lykin vaunuja pitkin kyliä sateessa ja viimassa.

Järkyttävää huomata, kuinka monta kertaa ihan tavallisen tupsun tekemisen voi ryssiä. Univelka, j'accuse! Tuhosin sekä sinisen että ruskean langan loput idioottimaiseen sähläämiseen. Kolmas yritys meinasi sekin mennä ihan vihkoon, mutta kovalla skarppaamisella sain  kuitenkin pompulan aikaiseksi. Lopulta taisi olla ihan hyvä, että tämä viimeinen vaihtoehto onnistui, koska beige tupsu istuu huipulle jopa paremmin kuin alunperin ajattelemani sininen. Että kaikella lienee tarkoituksensa, myös lankaa tuhlaavalla räpeltämisellä. Siispä sittenkin merci, univelka?

On tää pienihmisten kanssa puuhaaminen melko rajua rokkia ja hikistä humppaa. Energinen uhmaikäinen ja tuttipullosta kieltäytyvä vauva ovat selkeästi sopineet tauottomat tanssitusvuorot, ettei äiti vain jää seinäruusuksi vaan pysyy täystyöllistettynä ympäri vuorokauden. Ei auta kuin hytkyä mukana allit heiluen, helmat hulmuten, silmäpussit täysinä ja pitää hauskaa niin kauan kuin pyöritystä riittää. Ja aina välillä varastaa pieni hetki omaa aikaa vaikka siihen pipo silmillä nukkumiseen, niin taas jaksaa, kun valo syttyy siihen kylttiin missä lukee "lasten haku" ja pitää lähteä möröksi piiriin. Tinttantanttantallallei!

Parempia päiviä odotellessa

Viime aikoina on ollut pipo sen verran kireällä, että ei parane yhtään pahentaa tilannetta käyttämällä pieniä päähineitä. Rykäsinpä sitten puikoille tutun vanhan Heddan, tällä kertaa sen löysemmän version. Nyt on tilaa niille päässä pyöriville ajatuksille, joiden edessä joutuu välillä nostamaan kädet pystyyn: ei pysty kykeneen, luovutan, kiitti ja hei.

Malli: Hedda by Vilma Vuori

Lanka: DROPS Nepal, 115 g.

Puikot: 3,5 ja 5,0 mm

Ravelryssä

Sen verran äkäsiä mietteitä tuolla pompulan alla kiertää, että on parempi keksiä käsille jotain hyödyllistä tekemistä. Teinpä siis samoilla vauhdeilla myssyn seuraksi lapaset. Vähän se helpotti, mutta edelleen on kyllä sen verran painetta kattilassa, että mun kannattanee pitää puikot ja lankaa lähellä. Jos vaikka seuraavaksi aloittaisi jonkin supertyölään ja keskittymistä vaativan pitsihässäkän, niin että sitä tehdessä ei vain voi miettiä mitään muuta. Tai sitten se voi olla juurikin se viimeinen pisara maljaan, jota tämän heikkoselkäisen kamelin ei kannata kumota. Saa näkee ny..

Malli: Hedda for Hands by Vilma Vuori (ohje tulossa)

Lanka: Drops Nepal, 85 g.

Puikot: 3,5 mm ja 5,0 mm

Ravelryssä

Semmosta settiä. Pykäsin lapasille ohjeenkin, kun kerran oli meno päällä. Se tosin vaatii vielä vähän hienosäätöä, mutta eiköhän se pikapuoliin ole julkaisukunnossa.

Kiukkuenergiaa ei pidä väheksyä; sillä tuli tehdyksi tämäkin setti. Joskus stressinaiheille on vain pakko viittoa pitkät ja nauraa räkäisesti päälle. Ihan vielä en oo valmis vetämään suutani hymyyn, olen edelleen tuossa ensimmäisessä vaiheessa. Niin että sopii arvailla, mitäköhän sormia mulla mahdollisesti on pystyssä tuolla tumpun sisässä. Vai olisko niitä siellä kumminkin vain se yksi. Enkä tosiaan tarkoita tuota peukkua... ;)

Hertta/Heart/Hjärta

Viime viikot ovat menneet hyvin sydämellisten neuleiden merkeissä. Olen nimittäin testineulonut Hertta-myssyn ohjetta useampaan kertaan ja monessa koossa. Sen verran alkaa kyllästyttää saman mallin veivaaminen, että  tältä keväältä on Hertat mun osaltani tässä, kiitos ja hei! Onneksi oon saanut arvokasta apua avuliailta testineulojilta (kiitos Andra, Siina ja Terhi!), joiden ansiosta ohjeen pitäis nyt olla virheistä vapaa ja kaikin puolin toimiva.

Viimeiseen varmistukseen ohjeen toimivuudesta tarvitsin ulkopuolista apua vielä kertaalleen. On vähän vaikea tietää, tuliko myssyistä sopivan kokoisia, jos ei saa palautetta suoraan kohderyhmältä eli lapsosilta itseltään. Tähän tarkoitukseen ja mannekiineiksi lainasin ystäväni lapsia, myssypalkalla tietenkin. ;)

Malli: Hertta by Vilma Vuori (ravlink)
Koko: noin 3-4 v. & noin 0-6 kk
Lanka: Hjertegarn Bamboo Blend (pinkki), Ornaghi Filati Jeans (sininen), Grignasco Bambi (vihreä)
Puikot: 2,0 mm & 2,5 mm

Isosisko on vannoutunut pinkin ystävä, joten myssy sai hyväksynnän ja pääsi saman tien käyttöön. Nuoren herran mielipiteiden tulkinta oli vähän vaikeampaa, koska vajaan viiden kuukauden ikäisen ulosanti on jotensakin rajallista. Koko ainakin oli sopiva molemmissa vauvamyssyissä, ja ohuen neuloksen vuoksi ne kuulemma käyvät loistavasti kesämyssyiksi. Melkoinen helpotus mulle, koska oon noin yleisesti ottaen melko ulalla pienten ihmisten vaatettamisesta... Kiva siis, että meni kerralla nappiin ja testineulomuksillekin tuli käyttöä. :)

Hertta-myssyn neuleohje sisältää ohjeistuksen ja kuvalliset kaaviot kolmessa eri koossa: vauvalle (n. 0-6 kk), lapselle (n. 3-4 v.) ja aikuiselle. Ohje on englanninkielinen, mutta kaavioiden tulkintaan ei juurikaan kielitaitoa tarvita. Jos jokin kohta jää epäselväksi tai tulee muuta kysyttävää, niin reippaasti vain sähköpostia minulle niin apua löytyy. :)

Ohjeen voi ostaa Ravelrystä tai klikkaamalla kuvaketta sivupalkissa. Tarpeen tullen homma hoituu tietty sähköpostitsekin (sisainen.villapaita (a) gmail.com).

Sitten ei muuta kuin neulomaan sydämellisiä kesämyssyjä koko perheelle! :)

Kevään odotushuoneessa

Kellään muulla semmoinen olo, että joku on vahingossa pistänyt imuriinsa liikaa tehoja ja imaissut pölyjen mukana kaikki värit maailmasta? Ihan kuin oltais jossain valjussa välitilassa,  numerolappu kourassa odottamassa pääsyä kevään vastaanotolle. Ja tää jono ei tunnu liikkuvan yhtään!

Malli: Hertta by Vilma Vuori (ohje tulossa...)
Lanka: BC Garn Silkbloom Fino
Puikot: 2,0 mm & 2,5 mm
Ravelry-sivu

Ei sillä, enpä mä itsekään osallistu värien takaisin tuomiseen, kun kuljen ruskea myssy kutreilla. Mutta siinon sentään syrämmiä, ja tummasta väristä huolimatta myssyn sisällä syntyy iloisia ajatuksia.

Kevättä kun voi edistää myös kääntämällä ajatukset plussan puolelle. Tätä varten polkaisimme parin kaverin kanssa Facebookissa pystyyn hyvän mielen kevätkampanjan naisilta naisille. Nimittäin valitettavan usein me naiset arvostelemme toisiamme vähemmän ilahduttavassa hengessä kannustavien kehujen sijaan.

POSiTive-IT!-kampanjan tavoitteena onkin jakaa hyvää mieltä, lisätä positiivista ajattelua ja kannustaa naisia tuottamaan toisilleen iloa pienillä päivittäisillä teoilla.

Toteutus on yksinkertaista: riittää kun sinulla on kynä, pinkka tarramuistilappuja sekä pikkuisen pilkettä silmäkulmassa. Millaisen positiivisen viestin haluat välittää toisille naisille? Kirjoita se POST-IT-lapulle ja laita lappu jonnekin kanssasisaresi löydettäväksi. Kannustavan ja hauskan viestin löytäminen yllättäen vaikkapa naisten vessan seinältä voi pelastaa jonkun päivän tai ainakin saada hymyn huulille.

Jos innostuit, niin klikkaa itsesi mukaan Facebookin tapahtumasivulla (klik!) Siellä voi myös sanoin tai kuvin kertoa viestien jättämisestä ja siten jakaa ideoita muillekin. Osallistuminen ei edellytä Facebookiin kuulumista, vaan idean voi napata käyttöön ilmankin. Välineelläkään ei ole väliä: tarralapun sijaan voi yhtä hyvin käyttää vaikka keräyspaperia tai antaa suoraan suullista kannustusta. Pääasia on hyvän mielen ja hymyjen jakaminen! :)

Kampanja on käynnissä 11.-22.4.2011, mutta se ei tarkoita, että toimintaa ei voisi aloittaa vaikka saman tien, jos siltä tuntuu. Toiveissa on, että ajatus kantaa kampanjan jälkeenkin siten, että hyvän mielen tuottaminen jäisi päälle pysyväksi olotilaksi.

 Tule mukaan, tehdään yhdessä kevättä mieliin ja sydämeen!

Henkiset tuulipuvut

Kun on ollut kimpassa saman tyypin kanssa reilusti yli kolmanneksen elämästään, on aika selvää, että jotain pitkäaikaisvaikutuksia alkaa ilmetä molemmissa osapuolissa. Tietty kaikenlaista kliseistä yhteenkasvamista ja samaan hiileen puhaltamista nyt oli odotettavissakin, ja sehän tän touhun pointti kai onkin. Mutta ihan tällaiselle ajatustenlukutasolle en osannut aavistaa suhteemme menevän silloin kaksitoista vuotta sitten, kun vähän vaille täysi-ikäisenä Senssin baaritiskillä tähän kaveriin törmäsin.

Malli: Mind reader by Tora Frøseth
Lanka: Katia Peru, n. 100 g.
Puikot: 3,5 mm (5 ekaa riviä) & 5,0 mm
Muokkaukset: huomattavasti ohjetta paksumpi lanka, joten silmukoita vain 88, joista palmikkokuviota 26 s:lla.
Ravelryssä

Meillä kun on nykyään tapana jopa ärsyttävyyteen asti ajatella samaan aikaan samaa asiaa. Ja ei, ei sillä lailla että "kumman valitset, mustikan vai mansikan?" ja sit ihme ja kumma molemmat sanotaan että mansikka. Ei. Nää meidän samanaikaiset ajatukset on yleensä täysin toisistaan riippumattomia, ennalta-arvaamattomissa tilanteissa ilmeneviä ja varsin yllättäviä. Toinen vain sattuu sanomaan sen ensin, kun se toinen oli puoli sekuntia myöhemmin ajatellut sanoa saman jutun.

Osa on tietty ihan arkisia, tyyliin että kaupassa mies sanoo "tehääs tänään kanakeittoa", ja mä olen just ehdottamassa samaa. Osa onkin sitten hyvin erikoisia luen-sun-ajatukset -sattumuksia, jotka aiheuttavat vähän spookyn olon. Että miten hitossa toi voi oikeasti ajatella tätä juttua, kun se munkin mielestä on ihan omituista tässä tilanteessa?! Tätä sattuu nykyään niin usein, että me ei enää ees viitsitä sanoa että "ajattelin muuten just ihan samaa, veit sanat suustani!" Nykyään me vain todetaan lakonisesti: "Naimisissa." Että tähän sitä sitten on tultu. Toisilla on samanlaiset tuulipuvut tai avaimenperät, meillä on samat ajatukset. :)

Eipä sitten ollut vaikea valita sopivaa neuleohjetta, kun mies ilmoitti kaipailevansa lämmintä ja paksua pipoa. Mind reader eli ajatustenlukija nassahti puikoille ennen kuin mies edes ehti sanoa tykkääkö se siitä vai ei. Ei kai mun nyt semmoista tarvii kysyä: "Naimisissa."

Hedda x 3

Hei hei Heddan ohjetta odottavat, nyt se on täällä! Ohje sisältää kolme, tai oikeastaan neljä, erilaista toteutusvaihtoehtoa:

Fitted Hedda - Päänmyötäinen pipo korkealla resorilla.

Lanka: BBB Filati Alpaca, 75 g.
Ravelry-sivu

Tupsun voi lisätä jos siltä tuntuu ja lankaa riittää. :)

Lanka: Abuelita Yarns Merino Worsted,
ilman tupsua 55 g.
Ravelry-sivu

Slouchy Hedda - Rento ja tilava myssy.

Slouchy hedda laskeutuu baskerimaisesti niskaan tai pään sivuun. Mitä pehmeämpi lanka ja löyhempi neulepinta, sitä sulavammin myssy laskeutuu.

Lanka: Katia Peru, 150 g.
Ravelry-sivu

Beaded Hedda - Pampulat on korvattu helmillä ja resoriin on neulottu kuja satiininauhalle.

Sekä Fitted Heddan että Slouchy Heddan voi toteuttaa helmellisenä ja nauhakujallisena versiona: Heddan neuleohje antaa molempiin tapauksiin pätevän muutosreseptin.

Lanka: BBB Filati Alpaca Reale 70 g & ONlinie

Supersock Silke 40 g (neulottu tuplalangalla).
Ravelry-sivu

Heddan neuleohje sisältää kuvalliset kaaviot sekä kirjallisen selostuksen rivi riviltä. Ohje on englanninkielinen, mutta kaavioiden tulkintaan ei juurikaan kielitaitoa tarvita. Jos et siis ole koskaan kokeillut neuloa englanninkielisen ohjeen mukaan niin pelko pois: tästä on hyvä aloittaa, ja mä neuvon ilman muuta, jos jokin kohta jää epäselväksi. :)

Ohjeen voi siis ostaa Ravelrystä tai yläpalkin Ohjeet-välilehteä, ja tarpeen tullen homma hoituu tietty sähköpostitsekin (sisainen.villapaita (a) gmail.com).

Ei siis muuta kuin pipoa puikoille ja talvesta nauttimaan! :)

Hedda pattern is now available! You can purchase it in Ravelry or clicking the Patterns link under the header.

Hedda vol. 1

Ikkunasta näkyy huikeaa hiutaletanssia, jonka pyörteissä lumi maalaa maisemasta satumaisen kimaltavan. Mä olen niin talvessa! :) Nyt pitää vain vetää lämmin pipo päähän ja kiskaista se syvälle korvien yli, ei tuosta tuiskusta muuten osaa nauttia kunnolla!

Malli: Hedda by Vilma Vuori (ohje tulossa)
Lanka: BBB Alpaca
Puikot: 4,0 mm & 5,0 mm
Ravelryssä

Mullapas onkin ihan paras pääratkaisu talvipakkasille. Sen nimi on Hedda ja se pitää pään lämpimänä. Siinä on palmikoita ja pampuloita ja se on hurjan lämmin ja pehmeä. Ja sen neuloo ihan hetkessä. Siksi mulla onkin näitä jo neljä kappaletta, ehh... :P

Itse asiassa heddoja on kolme erilaista versiota, joista voin valita sopivimman aina tilanteen mukaan: Koiralenkille tempaisen päähän tämän arkisen harmaa pipon tai sen sähkönsinisen sisaren, jonka katolla pomppii jättimäinen pallotupsu. Työmatkoilla päätä suojaa viheriä myssymäisempi virkanaisversio. Nätteinä päivinä kutreja taas koristaa untuvainen valkoinen typymalli, jossa pampulat on korvattu kimaltavilla helmillä ja reunaa koristaa (tietenkin) satiininauha. Ja kaikista näistä on iloa silloin, kun on huono hiuspäivä. :D

Saatte aivan pian nähdä ne muutkin Heddat, ja saattepa vielä ohjeenkin kaikkiin kolmeen versioon. Ja mun lähipiirini saa päätä lämmittäviä joululahjoja, koska näiden palmikoiden ja pampuloiden neulomiseen tulee HIMO!!! :)