Something sweet and innocent

EDIT 10.2.2011: Jatta julkaisi äsken ihanaisen ohjesettinsä, joten lisäsin linkin tännekin! :)

Malli: Kivi by Jatta Saukko
Lanka: Istéx Létt-Lopi, 205 g
Puikot: 4,0 mm & 5,0 mm
Ravelryssä

On pysähtynyt olo. Niin kuin pitäisi hetkeksi jäädä tähän hengähtämään ja odottamaan. Toisaalta tekee mieli kiirehtiä eteenpäin, juosta hurjaa vauhtia niin että korvissa viheltää ja jalat ovat haposta kirpeät. On kiire, mutta kiireen silmässä on pysähtynyt hetki. Sellainen kalpea ja kuulas.

Kalpea, kuulas mutta ei kylmä. Sisällä hehkuu, ja sydämenseutua lämmittää villa. Ostin Oulusta viileänturkooseja villakeriä ja anoin Jatalta suoraviivaista ja selkeää neulottavaa kotimatkalle. Sainkin etukäteisoikeuden Jatan tulevaan ohjesettiin, jonka vaihtoehdoista päädyin tähän näitä täydentävään kolmanteen versioon. Säärystimiin ei lanka riittänyt, mutta korvaukseksi tein keepille seuralaiseksi kukan. Ettei tarvitse jäädä paripuoleksi, kummankaan.

Malli: Kukka on yhdistelmä RobinHillin lehtiä ja Jatta Saukon Liljaa (molemmat Ravelry-linkkejä)
Lanka: Istéx Létt-Lopi, 20 g
Puikot: 2,0 mm
Virkkuukoukku 3,0 mm
Muuta: muovipäällystettyä rautalankaa, rintaneulamekanismi
Ravelryssä

Terälehdet on neulottu yksinkertaista lehden ohjetta mukaillen, ja kukka on kasattu samalla periaatteella kuin Jatan Lilja. Pyörittelin vielä pieniä lankahöttösiä veden ja saippuan avulla palloiksi, jotka kiinnitin keskelle terälehtiä. Taakse ompelin rintaneulasoljen niin että villakukkaa voi helposti käyttää koristeena missä haluaa. Minusta se on hurjan kaunis.

Ei se tuoksu muulle kuin hennosti karitsalle ja puhtaalle. Mutta silmälle se antaa ilon, ja sormenpäille tiedon, että jokin voi olla yhtä aikaa karhea ja pehmeä, sileä ja epätasainen.

Valossa on jo vähän kevättä. Odotan sitä innolla, mutta samalla toivon, ettei se liikaa kiirehtisi tuloaan. On vielä niin paljon tekemistä, ennen kuin on aika siirtyä hiljaisesta kalpeudesta kevään väreihin.

Mikä kaupunni?

Otin vähän etäisyyttä arkirutiineihin ja läksin yksityiseen kirjoitusretriittiin pohjoiseen. Tarkoitus olis pakertaa töitä viikon verran vapaana pyykkäämisestä, koiran ulkoilutuksesta, ruoanlaitosta ja toimistotyöajoista. Tiedossa on siis nauttimista yksinolosta sekä vapaudesta keskittyä kirjoittamiseen kellonajasta riippumatta. Kun ei ole pakko herätä ennen aamuseitsemää töihin, herää ihan mielellään vaikka vähän aiemminkin. Ja kun ei oo pakko tehdä töitä koko päivää, kuluu päivä työskennellessä ihan huomaamatta. Ja kappas-oho-hups, tulipa paljon valmista. :)

Välillä pitää tietty vähän irtautua kehää kiertävistä ajatuksista. Sen voi tehdä esimerkiksi neulomalla Celeryä, jotta se edes joskus valmistuis...

...juoksemalla -24 asteessa ripset jäässä ja lasittunein silmin...

...tai leikkimällä turistia puolitutussa kaupungissa. Heddakin nauttii matkustamisesta ja kauniista ympäristöstä. :)

Ei paskempi paikka, vaikka niinkin voi kaikella rakkaudella sanoa. Täällä ihmiset kulkee rehellisesti toppahousuissa ydinkeskustassa sen sijaan että palelis ääliöinä lantiofarkuissa ja ilman pipoa (kuten Treella tehdään vaikka pakkasta olis -30 C). Kevyenliikenteenväylät ja kadunvarret muutenkin on loistokunnossa vaikka lunta on suunnilleen kilometri, ja autoilijat hämmentävät pysähtymällä oma-aloitteisesti suojatien eteen. Ei ollenkaa pölijä paekka!

Lankakaupoissakin löytyy. Heti ekana päivänä suuntasin Lumoavaan lankaan, eilen vuorossa oli Somikki ja tänään Nappi-Kikka. Villiinan ohi kävelen joka päivä, mutta vielä en oo ehtinyt sisälle asti (pitäiskö mennä?)

Nappi-Kikasta löysin sen, mitä muualta turhaan etsin: paksua tweed-lankaa, tarkemmin sanottuna Rowan Renew värissä Lorry.

Nappi-Kikasta sain myös kaiken muun, mitä kyseiseen neuleeseen tarvitaan: nahkapäällysteiset napit ja nahkavahvikkeet kyynärpäihin. Tästä tulee i-h-a-n-a! Ei puutu kuin sopivat puikot, ONNEKSI: muuten tästä neuleesta vois tulla kirjoitustyön vakava kilpailija! :)