Tein itselleni kissanhännännostimen eli omakehun. Siis hupparimekon, johon applikoin sen samaisen kissan kokoisin kirjaimin tiedon, kukas tän nyt sitten onkaan ihan itse tehnyt, köhöm! (Ja siitä huolimatta multa kysyttiin, olenko teettänyt tämän jossain.) Kaavan pohjana on Ottobren Patchwork-paita, jonka olen muokannut omalle vartalolle sopivaksi. Kietaisuhupun olen kaavoittanut itse. Kangas on nurjalta ihanan pehmeäksi harjattua collegea, hupun vuoritin valkoisella ja turkoosilla velourilla. Toispuoleisen kiristysnauhan nyöri on vanhasta ostohupparista. Koska nenäliinoja täynnä olevat taskut ovat edelleen kova sana nuhanenäisten lasten äidillä, löytyvät ne tästäkin mekosta.
Applikoinnit ovat muista ompeluksista ylijäänyttä velouria. Turkoosi V on tiheällä siksakilla ympäriinsä tikattu, mutta valkoinen teksti on surruuteltu pelkällä suoralla ompeleellä. Mulla kun ei ole Cameota tai muuta leikkuria, niin sain leikellä kirjaimet vanhanaikaisesti omin käsin saksimalla. Ilman teräviä saksia ja kaksipuoleista tukikangasta koko applikointiyritys olisi kyllä ollut hermoja repivä homma ainakin näin aloittelijalle. Tämä kun oli mun elämäni toinen varsinainen applikointikerta. Nurjalla puolella käytin ihan tavallista tukikangasta, koska mulle myytyjä applikointiin tarkoitettuja irtirevittäviä en ole ikinä saanut revittyä irti. Niin että sama kai se mitä käyttää, kunhan tukee ja estää kankaan venymisen tikkaamisen aikana.
Takaa jätin hupparimekon tavallisen tyhjäksi. Täällä ei ole mitään nähtävää. Mistä muuten tuli mieleen, että kylläpä on bloggaamistauon aikana rutiini karannut kuvaamisesta! Kaukolaukaisemalla räpsiminen oli taas melkoista eikua ja ähhiä, eikä oikeita asetuksia tuntunut löytyvän kameraan ollenkaan. Ei ihme, että kuvissa esiintyy ryppyotsainen virallinen valvoja (mikä mä muuten lasteni näkökulmasta öisin olenkin, hahaa). Mutta osaan mä vielä hymyilläkin, ja jopa hypätä. Katsokaa vaikka!
(Enkä muuten ole raskaana, vaikka kuvassa näkyvä kumpu muuta voisi vihjata. Se on kyllä ihan vain edellisen raskauden jälkiä, joita en ole vielä saanut dumpattua salille tai lenkkipolulle. Karmeen sitkeetä tavaraa, roikkuu mukana vaikka vauhti olis kuinka kova!)
Tosi hieno huppari ja supersiisti aplikointi!! Väri on ihanan keväinen <3 Ja mainio juttu antaa itselle ansaittu kehu :)
VastaaPoistaKiitos! Applikointi onnistui kyllä yli odotusten. Mulla oli onnea tän kankaan suhteen, kun eräs kanssaompelija halusi siitä luopua. Väri on ihan täys kymppi mulle. :)
PoistaLoppukaneetti pisti naurattamaan. Mullakin se roikkuu vielä mukana, vaikka viimeisestä on reilu neljä vuotta aikaa. Mut vauhti on pääasia, ja tekemisen ilo. Kiva kun ole palannut langoille!
VastaaPoistaNo joo siis mä en kestä, kun toi etureppu röllöttää edelleen! Kyse on kyllä ihan mun omasta saamattomuudesta, kun en univajeen takia jaksa järjestää lastenhoitajaa, joka mahdollistaisi salille pääsyn. Enkä kyllä saa aikaiseksi jumpata kotonakaan. Ja muulla tavalla noi löysät ei tuosta mahasta pois lähde. Mutta sehän nyt vain on eräänlainen elämänluomisenmerkki, hehee. :D
PoistaHienon hupparin oot tehnyt :)
VastaaPoistaKiitos, kyllä tällä kelpaa juosta lasten perässä. :)
PoistaJust täydellinen hupparimekko! Väri sopii sulle todella hyvin. Applikoinnit on kauniit, nostan hattua noiden tekstien näpertämisestä. Itseään saa, ja pitää kehua :).
VastaaPoistaNäin on, pois turha vaatimattomuus! Mä oon kyllä ylpeä tästä tuotoksesta, joka onnistui ihan suunnitelmien mukaan (paitsi että toinen sirkkarengas nyt ei osunut ihan nappiin, mutta ei kerrota kenellekään...) Tekstien näpertäminen kannatti, eikä kyllä ollut lopulta niin hankalaa kuin olin etukäteen uumoillut. Hyvänmielen hupparimekko tästä tuli! :)
PoistaHieno! Ja aplikoinnit on kyllä niin siistit :-)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaTää on tosi hieno! Tuollaisen haluan myös! Ja sympatiat used-to-be-pregnant -tilasta, samassa veneessä keikutaan...
VastaaPoistaMiten musta tuntuu, että aika monella äidillä on sama fiilis tuosta omasta vatsanseudusta. :) No ei siinä kai muuta kuin että pitää valita melko tarkkaan vaatteet, ettei joudu vastailemaan uteluihin tulevasta pikkujalkojen teputuksesta. Tai pikemminkin mun pitäis tehdä parit vastalihasliikkeet lisää. :P
PoistaAivan täydellinen mekko!<3
VastaaPoistaKuinka ollakaan mä oon ihan samaa mieltä! :)
PoistaEikä, ei saa noin makeita hupparimekkoja tehdä! Kyllä tommosen jäljiltä saakin itseään kehua. :)
VastaaPoistaEikun näitä just pitää tehdä lisää! Sen aikaa kun mä vielä pyörin kotona lasten pyöritettävänä, pitää mulla olla toimintaan soveltuvat asut. Ja toki sitä haluaa senkin jälkeen vapaa-ajallaan pukeutua mukavasti. Joskus tää äitinä oleminen ei tunnu maailman palkitsevimmalta duunilta, ainakaan kahden uhmaajan kanssa, niin että on ihan hyvä, kun rinnuksissa lukee jotain, mikä muistuttaa mun osaavan tehdä sentään jotain hyvin. :D
PoistaSiis aivan upea hupparimekko! Ei ollut suotta tehty tämä omakehu. Ja vitsit mikä uusi sana minulle - kissanhännännostin. Tämä pitää ottaa käyttöön! :)
VastaaPoistaHaa, hyvä, että olen edesauttanut sanavaraston laajentamisessa! :) Ja kiitos! <3
PoistaAivan mielettömän ihana hupparimekko ja väri on täydellinen sinulle!
VastaaPoistaNo mutta kiitos! Tämä väri on kyllä mahtava. Jotenkin uskon siihen, että se väri, joka itseä miellyttää, yleensä näyttääkin hyvältä kantajallaan. Tiedä sitten, pitääkö tuo paikkaansa, mutta omakohtaiset kokemukset ainakin tukevat tätä teoriaa. ;)
PoistaHuisin hieno mekko ja upeat yksityiskohdat!
VastaaPoistaKiitos! Olen kyllä ylpeä noista applikoinneista. :)
PoistaVitsi sä oot niin kaunis et mua melki ärsyttää ! <3
VastaaPoista<3 <3 <3
PoistaHei Vilma! Todella upea huppari. Sopii sinulle kauniisti. <3 Voitko kertoa Ottobre lehden numeron ja vuosikerran, josta otit kaavan? Haluan tehdä itselleni hupparin. Olen etsinyt kaavaa juuri tuon tyyliseen huppariin. Kiitollisena tiedosta. Ihanaa kevättä!
VastaaPoistaOhhoh, taas on meikäläisen vastaaminen viivästynyt ihan kamalasti! :/ Tähän hupparimekkoon ei ole olemassa valmista kaavaa. Luottokaavani joustaville kankaille on Ottobre 4/2012 paitakaava Patchwork, jonka olen muokannut omille mitoilleni sopivaksi. Se on tässäkin pohjana. Kietaisuhupun olen kaavoittanut alusta asti itse ja muokannut sitä testiversioiden avulla sopivaksi. En siis valitettavasti voi auttaa kaavan löytämisessä, mutta kannustan kehittämään rohkeasti omia muokkauksia joistain peruskaavoista.
PoistaIhana, tahtoo oman. Hitsi, kun ei vaan osaa yhtään ommella. Mutta maksaisin kyl maltaita jos joku mulle tollasen tekis...Vink, vink! ;)
VastaaPoistaHeh, kiitos kehuista! Tämä on kyllä ollut suosikki alusta lähtien ja kovassa käytössä. Tekisin heti toisen, jos ehtisin. Harmi vaan, kun mulla on aika niin kortilla, että en ehdi juuri ommella itselleni saati muille. :)
Poista