Tampereen päivänä kävin Tallipihan markkinoilla ja sain pienimuotoisen Tilda-tartunnan. Taudinkuvaan kuului kangasvaraston tilkkujen läpikäyminen ja yhteensovittaminen, risujen kerääminen metsästä koiralenkeillä ja rautalangan kanssa väkertäminen ulkona näpit kohmeessa. Ja mitä tästä sitten seurasi?
No isommanpuoleinen risukranssihan siitä sitten tuli. Se varsinainen Tilda-osuus on noi sydämet, joiden kaltaisiin ihastuin Tallipihan tildahenkisiä tuotteita myyvällä kojulla. Sydänkranssejakin siellä olisi ollut myynnissä, mutta ne olivat vähän rimpuloita minun makuuni. Pieni ja hentoinen kranssi kun näyttäisi vähän onnettomalta meidän ovessa, jotenkin surullisesti väärään paikkaan joutuneelta. Lisäksi mä halusin oveeni symmetrisen pyöreän kranssin, ja itse kun tekee, niin saa passelia ja priimaa (näin se kissan häntä nousee).
Kranssin sisähalkaisija on nelisenkymmentä senttiä, ulkohalkaisija on suunnilleen 15-20 senttiä enemmän. Suuri koko selittyy ovi-ikkunalla: sen
piti mahtua hyvin kranssin sisään. Kyllä, käytän lastani jatkuvasti kuvausrekvisiittana. Sitä paitsi tuo pallopää on mittasuhteiltaan varsin sopiva ikkunaan ja kranssiin nähden: ei ole onneton rimpula tai liian epäsymmetrinen. :D
No tottakai tämäkin homma lähti mulla hanskasta, eli en osannut taaskaan lopettaa. Kun noita tilkkukankaita kerran on varastossa, niin sydämiä tuli tehtyä muutama (köh) lisää. Ja kun kankaat ja kone nyt tuli otettua esille, niin saatoin ehkä ihan vähän (ehh) taas intoutua tekemään uutta tilkkuprojektia. Ainakin tekeillä oleva juttu on tarpeellinen ja tärkeä, niin että intoutuminen on ihan oikeutettua ja vain hyväksi (seli seli; tää nyt vain on niin kivaa!)
Ahh, syksy! Olkoonkin se sadetta, loputtomasti haravoitavia lehtiä (joilta ummistan silmäni menestyksellisesti), kurjia koiranulkoilutusilmoja ja flunssaa, niin on siinä paljon hyvääkin: Aina on hyvä syy sytyttää takkaan tuli ja nauttia kynttilänvalosta. Kynttilöillä on tunnelmanluomisen lisäksi varsin tärkeä toiminnallinen tehtävä kotiportaillamme. Erään huoneen pitkäksi venähtäneen remontin ajan myös ulkovalot ovat pois toiminnasta, joten sisäänkäyntiä valaisevat kolme kynttilälyhtyä. Siinä sitä on varsinaista menneen ajan fiilistä, kun pimeän ja sateen keskellä yrittää suunnistaa rappuset ylös kompastumatta muutaman hätäisesti häilyvän tuikun valossa. Ahh, syksy ja sähkövalon puute!
Siis voi hitsi miten todella nätti kranssi! Aivan ihana täytynee sanoa :)!
VastaaPoistaKiitos kehuista! Minunkin mielestäni siitä tuli todella upea. :)
PoistaVoi mahoton, miten ihana ovi!! Siis toki kranssikin on hieno ja just passeli tuohon oveen ja ihana nassu kurkistaa ikkunasta, mutta tuo OVI!Vau.
VastaaPoistaOvi on todellakin upea. Se on talomme alkuperäinen ulko-ovi, eli vuodelta 1939. Uusi ovi olisi varmaankin energiatehokkaampi, mutta minä en suostu tuota vaihtamaan, ellei ole ihan pakko. Naapurit (talossamme on kolme asuntoa) vaihtoivat vuosi sitten ulko-ovensa uuteen, mutta en tiedä, minne vanha ovi päätyi. Toivottavasti ei ainakaan kaatopaikalle. Olisin mielelläni ottanut oven talteen, jos olisin tiennyt sen olevan tarpeeton.
PoistaHieno tuo on! Katsoin ensin, että keskellä oli valokuvakehys ennen kuin hoksasin sen ikkunaksi ;)
VastaaPoista-Paula
Hih, onhan se eräänlainen kehys sekin. :) Sisältö vain vaihtuu melko nopeaan tahtiin. :)
PoistaJaa, näemmä sulla karkas mopo oikein kunnolla :D Ihania juttuja siis tiedossa, tuosta määrästä päätellen. Kranssi on kyllä kuin nenä päässä tuossa ovessa, wau !
VastaaPoistaSe mun huivikin valmistui jo aikapäivää sitten (pingotusta vailla kylläkin), kiitos vain ohjeesta !! Ne kovanonnen joululahjasukat edenneet vasta varpaista kantapäihin, koko vissiin mallia vene, siks ei hirmusti nappaa..jos jättäis ne kylmästi vain sneakereiks ;D Onneks oon on noita tuubihuivei nitkutellu pitkin kesää, saa lahjoo niillä.
Mopo menee tuolla kaukana taivaanrannassa jo... :D Eiköhän täällä jo pian ole valmista näytettävää noiden loppujen sydänten saralta. Sitten saa taas kankaat mun puolesta levätä hetken!
PoistaOnpa kiva kuulla, että ohjeesta on iloa ja hyötyä! :) Ja hei, sneakerit on tosi käytännölliset, mitä sitä turhaan käyttää aikaa ja lankaa varsiin. ;)
Ihana S ♥. Kranssikin on hieno.
VastaaPoistaSamaa mieltä molemmista asioista. :)
PoistaPätevä mittakaavaihminen! :) Ja tyylikäs kranssi, pitäisi varmaan itsekin tehdä jonkinlainen, tosin meidän ovi on sellainen ihan tylsä kerrostalon ovi, joten siitä ei ainakaan kannata inspiroitua...
VastaaPoistaPerusovet antaakin vapaammat kädet, jos nyt ei ihan hirveästi sitä inspistä annakaan. Eikä tarvii rappukäytävässä miettiä kranssin säänkestävyyttä, niin kuin meillä. Että sinänsä on melkoisesti hyviäkin puolia kerrostaloasumisessa näin kranssinäkökulmasta. :)
PoistaLiityn edellisten kuoroon eli ihastelen komeaa ovea ja totean samalla, että komea ovi ansaitsee kyllä komean kranssin. :) Ja kehyksissä on kieltämättä ihan huippusuloinen keskushenkilö. ;)
VastaaPoistaSullahan on ollut melkoinen tilkkutehdas siellä! Ja komea kranssi tuli. :) Mullakin huomio kiinnittyi heti myös upeaan ulko-oveen, tuosta ei kannatakaan luopua!
VastaaPoista