Tiedättehän ompelujumin; sen tilanteen, että vaikka suunnitelmia, tarvetta ja intoakin ompelemiselle on, mutta ei silti saa mitään aloitetuksi. Mun ratkaisuni ompelujumiin on leikellä jämäpaloja tilkuiksi. Se on sopivan aivotonta sijaistoimintaa, jonka ansiosta jämäpalalatikko tyhjenee, ompelutila siistiytyy ja koen saavani aikaan edes jotain.
Tämän seurauksena olikin kertynyt melkoinen kasa trikootilkkuja värimaailman mukaan lajiteltuina. Suurin osa oli tyttöjen vaatekankaiden jämistä, joten päätin tehdä molemmille omat tilkkupeitot, joissa olisi muistoja jo pieneksi jääneistä lempivaatteista. Kumpikin tyttö sai valita tilkkukasoista mitä kankaita peittoon halusivat ja mitä eivät. Mulle jäi vain tilkkujen sommittelu ja yhdistely. "Vain", joopa joo... :D
No joo, sommittelu ja yhteen ompelu oli hauskaa ja helppoa. Mutta miten sitä aina unohtaakin, kuinka tuskaista on ommella tilkkuosa yhteen paksun vanun ja taustakankaan kanssa. Usch. Tässä tapauksessa olin kaiken lisäksi päättänyt tehdä peitoista tosi muhkeat, joten vanun sijaan käytin välissä Ikean valmispeittoa ja taustana velouria. Sitä muhkeutta sitten riittikin tikkausvaiheessa melkein hermojen menetykseen asti. Mutta valmista tuli kuitenkin.
Lopputuloksena tytöillä on mieleisistään tilkuista tehdyt peitot, jotka voi vaikka ottaa autoon lämmikkeeksi pidemmille reissuille. Kiva niihin on kääriytyä kotioloissakin ja yhdessä muistella, minkälaisia vaatteita tilkkujen kankaista tytöillä onkaan ollut, minkä ikäisenä niitä on pidetty ja mitä tarinoita niihin liittyy. Siten nämä ompelemalla yhteen kootut muistot lämmittävät myös sydäntä.
Ihana idea! Minä olen tähän asti vain leikellyt matonkuteiksi vanhoja vaatteita ja virkannut niitä matoiksi toivoen, että se lumppukasa häviäisi johonkin mutta työlästähän sekin on. Ja joo, ompelujumi ollut täälläkin päällä big time!
VastaaPoistaOnneksi suurin osa pieneksi jääneistyä vaatteista on tyttöjen jäljiltä niin hyvässä kunnossa, että ne voi laittaa vaatteina kiertoon. Näihin peittoihin pääsi kylläkin parit polvista tai pepusta rikki menneet, mutta kankaan puolesta hyväkuntoiset, leggarit. Muu materiaali onkin sitten leikkuujämiä.
PoistaNyt on kyllä päästävä ompelujumista eroon, kun lapsille tarvitaan isompia vaatteita. Nilkat ja ranteet vain vilkkuvat, kun tyypit kasvavat nopeammin kuin mitä äiti ehtii ommella. :D
Todella ihana idea ja niiiin ihania kuoseja ja värejä! <3
VastaaPoistaKiitos! On kyllä ihanaa saada kuosit talteen peiton muodossa, kun ei kaikkai pieneksi jääneitä vaatteita voi säilyttääkään. :)
PoistaValtavan ihana idea ja toteutuskin!
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaSöpöt peitot! Jumi on tuttu ja parasta hoitoa onkin joku aivoton ompelu :) Tsemppiä sen selätykseen ❤
VastaaPoistaOmpelujumi on vihdoin onnistuneesti selätetty, kiitokset tsempeistä! :) Näiden peittojen jälkeen on jo syntynyt pari takkia ja yksi vauvalahja. Huh. Ihanaa olla taas vauhdissa! :)
PoistaSuloiset peitot täynnä muistoja
VastaaPoistaNo niinpä! Tytöt ovat ottaneet peitot omikseen ja kääriytyvät niihin katsellessaan sohvalla Pikku Kakkosta. Ompelijaäidin paras palaute. <3
PoistaPostaus 24.4.2008 Matkalla Huvikumpuun!
VastaaPoistaSiinä on vaaleanpunaiset HAI-
saappaat! Vieläkö ne on olemassa,voisin ostaa ne mökkikäytöön? Ei haittaa vaikka olisivat jo kulahtaneetkin! Omat samanlaiset ovat jo kukkapurkkeina kevätkukilla (kuvaa voisin laittaa Tuunatuista haista...minne?)
Jopas nämä vaaleanpunaiset hait ovat suositut! :) Minulta on ennenkin blogin kautta yritetty näitä ostaa, silloin kylläkin polttarikäyttöön. Hait ovat edelleen olemassa ja kovassa käytössä. Judun siis ikävä kyllä tuottamaan pettymyksen, sillä en ole niistä luopumassa edes rahaa vastaan. :)
PoistaOk! Käyttöä lienee ollut vähän,sillä juurikin samanlaiset normikäytössä haalistuvat jo pari vuotta sitten niin,että ovat jo toista kevättä kukkien kasvatusruukkuina kuistilla/parvekkeella! Täytynee katsella uutuusvärejä nettikaupasta!
PoistaPs. Kivoja juttuja sinulla plogissa,laitaa joskus kuvaa saappaitasi !Ihmettelen vähän omien saappaiden kulahtamista,vaikka kohtelun niitä mielestäni hyvin.
Mari