Suuria odotuksia

Vietin viimeisen lomaviikonloppuni paikan päällä Helsinki City Marathonia seuraten, mikä loistava tekosyy kiertää pääkaupungin lankakaupat! :) Ja kerrankin mä olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan: Novitan Lauttaasaaren myymälässä oltiin juuri purkamassa lastia pussilankoja, ja mä nappasin kasan päältä mukaani kilon tummanpunaista Mamboa. Lanka kun on II-laatua niin kilohinta jäi alle 15 euron. Tästä tulee ihana paksu villatakki, oikea jouluneule.

Aiemmalla lomareissulla heinäkuun lopussa Hailuodon kesäkirpparilta löytyi mielettömän kauniit turkoosit napit, joihin mä oon siitä lähtien etsinyt oikeaa lankaa. Tumma turkoosi on kuitenkin poistunut lankojen tän talven värikartoista, eikä sopivaa sävyä meinannut löytyä mistään. Sitten jostain takaraivosta kiemursi esiin muistikuva Novitan viime talven lankojen tietystä petroolin sävystä. Pikainen tsekkaus ja kyllä vain, a perfect match. Tiedusteluja muutamaan paikkaan ja kas, parin päivän kuluttua sain postia Tapiolta: adoptoin kaupan viimeiset 18 petroolin väristä Wool-kerää, ja nyt ne odottelee innokkaasti pääsyä puikoille.

Ja ne napit, oi katsokaa! 12 täyspuista tummanturkoosia nappia yhteishintaan 1 euro. Jokaisessa kaunis kukkakuvio, ja nappien pinta on herkän krakeloitunut. Niin kauniita! Ne yhdessä Woolin kanssa muodostavat tulevaisuudessa neuletakin.

Koska nyt on täydelliset napit ja täydellisen värinen lanka, niin neulemallinkin pitää olla täydellinen. Siksipä pistin taas tilauksen vetämään Book Depositoryyn. Tänään postiluukusta tipahti aartenkaltainen opus, jonka avulla pitäisi syntyä kaksi neuletakkia em. langoista.

Viikonloppu taitaa mennä mallitilkkuja neuloessa, ja kerrankin ajatus mallitilkuista tuntuu houkuttelevalta! :)

PaiPaiPaitoja

Loman aikana tuli hurautettua pari pidempää t-paitaa, mutta kuinkas ollakaan, viimeistely ja kuvaus jäi hieman roikkumaan. Miks ihmeessä päärmeiden ompeleminen ja lankojen saksiminen on muka niin tylsää? Nyt kuitenkin sain paidat vihdoin esittelykuosiin. Silittäminen tosin jäi, mutta eihän kukaan sitä huomaa, eihän? ;)

Kaikissa kolmessa käytin lähtökohtana t-paidan kaavoja Suuresta käsityölehdestä (nro 2/2007). Joku taitavampi varmaan tekis kaavat ite tosta vaan, mutta mä en luota taitooni kaavoittaa hihan pyöriötä istuvaksi, joten piirsin kaavat kiltisti lehdestä. Sitten suurentelin kaula-aukkoa ja muuntelin hihan ja helman pituutta. Istuvuuskin parani huomattavasti, kun kaventelin sivusaumoja sopivasti.

Raitatrikoo Eurokankaasta. Saatan ehkä vielä lisätä hihansuihin mustat leveät trikookaitaleet resorin tyyliin. Tai sitten en, koska silloin tää ois lähes identtinen Hennesillä myytävien raidallisten trikoopaitojen kanssa.

Retrohenkinen trikoo löytyi myös Eurokankaan palalaarista. Tykkään tästä valtavasti, vaikka kangas on melko ohutta ja liehuvaa. Mutta so what kun siinä on ruskeaa, vihreää, valkoista ja mustaa just sopivassa suhteessa. Pitoon!

Ja viimeisenä kolmikon jokeri, jonka kangas löytyi mökin puusohvan laatikosta. Äiti on ostanut tän jostain oululaisesta palakaupasta edullisesti joskus silloin, kun purkkarit oli edellisen kerran muodissa, ja tehnyt kivasti joustavasta kankaasta mökille patjanpäällisiä. Nyt kun tarkastelin kangasta lähemmin, huomasin, että hulpion viereen kankaaseen on puolen metrin välein painettu tuttu logo:

Meillähän on sitten ollut vallan muodikkaat merkkipatjat mökillä, Espritin kankaalla päällystetyt. :) Koska kangas on aitoa tavaraa niin päätin leikata etukappaleen sopivasti hulpion vierestä ja jättää Espritin logon näkyviin. Miehen mielestä kangas (ja sitä myöten myös paita) näyttää kulahtaneelta, kun noi pilkut on tuommoisia hieman utuisia. Mä taas tykkään ettei ne ole ihan säännöllisen pyöreitä ja tarkasti rajattuja. Eipähän tarvii pelätä värien leviämistä pesussa, heh. :P