Salaisuus pinnan alla

Asiallinen musta perushame ja hillityt polvisukat, mitä mielenkiintoista näissä muka on?

No, eihän niissä mitään erityistä olekaan, mutta kun hieman nostaa helmaa niin johan alkaa mielenkiinto herätä ja silmät pullistua...

Ja kun oikein kunnolla leuhattaa helmat korviin niin TSÄDÄNG!!!

Mitäs siihen sanot, häh?!? Ei, juu vai vaarinhousut? :D

Koko hommahan sai alkunsa Raglanan organisoimasta Hirviöstä kaunottareksi -knitalongista, jonka ideana on loihtia lankavaraston rumista ankanpoikasista, jos nyt ei aivan kauneimpia joutsenia, niin jonkinlaisia kuikkia sentään. Eli siis karmeiksi koetuista langoista olis tarkoitus saada aikaiseksi jotain hienoa, käyttökelpoista tai edes siedettävää. Mun turhimmat lankakeräni olivat nämä punapilkoiksi ristimäni purkulangat, joista voi lukea enemmän postauksistani knitalongissa.

Koska lanka oli niin ällöä, päätin että siitä pitää tehdä jotain vähintään yhtä kamalaa, mutta kuitenkin mielellään käyttökelpoista. Pikkulikkana inhosin lyhytlahkeisia nirkkoreunaisia villahousujani yli kaiken, mutta myönnettävä on, että ne kyllä lämmitti mukavasti tarhan pihaleikeissä. Polvisukat+hame-yhdistelmän suosijana tuota lämmittävää tunnetta on välillä ollut kovakin ikävä syksyn ja talven viimoissa.

Siksipä aattelin että mitäs hittoa, tehdäänpäs noista punaisista murheenkryyneistä villahousut, ainakaan siellä hameen alla nyppyinen ja solmuinen neulepinta ei osu kenenkään arvostelevaan silmään. Niin, paitsi jos mä kaadun talviliukkailla, mutta sittenkin vaikutus on ehkä vain positiivinen: kukaan ei välittäis siitä että nolosti kippasin kumoon vaan ihmiset jäis suu auki tuijottaan että mitä tolla hullulla naisella on jalassa. Hyvä hämäys kiusallisessa pyllähtämistilanteessa siis. ;)

Malli: Garnstudion shortsiohje omin muokkauksin (sileää neuletta, pituus, röyhelöt), koko L. En tullut ajatelleeksi että vois löytyä ohjekin tämmöisiin vanhanaikaisiin nimettömiin, ja vasta äsken huomasin, että Knittyssähän semmoinen ois ollut valmiina. Ens kerralla sitten. ;)
Lanka: Kirpparipuserosta purettua 100-prosenttista villalankaa. Kamalaa höttöä kaikki 250 grammaa.
Puikot: 3,5 mm, silmukat päättelin virkkaamalla kjs-ketjuja 2,5 mm:n virkkuukoukulla.

Alkuasetelmista huolimatta (lapsuuden traumat, kamala lanka ja päätään pudisteleva mies, joka hokee "noi on ihan kamalat!") villiksistä tuli kuitenkin melkoisen nätit, vaikka itse sanonkin. Nää on semmoiset paremmat nimettömät pitseineen ja nauhoineen eikä mitkään kaurapuuronväriset vaippahousut, mikä siis on muistikuva niistä tarha-aikaisista vastaavista. Lisäkuvia tutusti Flickrissä.

Kyllä nyt kelpaa tepastella polvareissa ja hameessa läpi tuulten ja tuiskujen, eikä haittaa vaikka helmat vahingossa vähän nousiskin ja paljastais kanssakulkijoille vilahduksen punaista pitsiröyhelöä. ;)

Keväisiä

Tää toppi on jäänyt esittelemättä ja on ollut pitkään käyttämättäkin. Toppi on ollut nauhaa vaille valmis jo viime toukokuussa, mutta sitä ei oo tullut käytettyä Cavernin parina, koska samaa satiininauhaa ei meinannut saada mistään. Nauhaa löytyi lopulta joskus syksyllä, mutta setti tuntui liian hepsankeikkamaiselta ja vähän tätimäiseltäkin, eikä pelkkää kesäistä toppia huvittanut käyttää talven keskellä.

Malli: perustoppi omasta päästä; suorahko pötkö, jossa sopivassa suhteessa kavennuksia ja lisäyksiä istuvuuden parantamiseksi. Reunukset viimeistelty virkkaamalla.
Lanka: Dylonilla värjätty Novita Butterfly, 190 g.
Puikot ja virkkuukoukku: 3,5 mm.

Kunnes eilen tajusin yhdistää topin kauluspaitaan, joka on väriltään ihana mutta mitoitukseltaan ihan liian lyhyt. Tsädäng, molempien vaatekappaleiden ongelmat ratkesivat kerralla: kauluspaidan kanssa toppia voi pitää kylmemmilläkin säillä ja toppi taas kätkee alleen kauluspaidan liian lyhyen helman. Huippua!

Tässä vielä alkuperäinen parivaljakko. Cavern nostaa ryntäät edelleen melko anteliaasti etualalle, eh, mutta onneks toppi rajaa näkyvyyden maltilliseksi. Taitaa muuten jo olla pikkuhiljaa kevättä mielessä, kun vihreät värit pukkaa etualalle vaatekaapissa ja lankakorissakin päällimäisiks puskee orastavan ruohon ja koivun hiirenkorvien värisiä keriä. :)