Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen, "Sammal", 100g
Puikot: 2,5 mm
Hyvissä ajoin alkusyksystä hommasin itselleni koko viikonlopun rannekkeen Suomen kädentaidot -messuille Tampereelle. Viime vuonna messut jäivät kokonaan väliin, joten päätin ottaa vahingon takaisin kolmen päivän ostosrupeamalla. ;) Ennen messuja mulla oli kuitenkin vähän nolo ja syyllinen olo, koska kaksi vuotta sitten Tuulialta messuilla ostamani sukkalanka oli edelleen vyyhdillä. (No, ei sillä, on mulla vielä avaamattomissa pakkauksissa vuonna 2007 ostettuja pakko saada -messulöytöjä, mutta unohtakaa, että mä kerroin tämän... :D ) Jotta voisin messuilla paremmalla omatunnolla, pistin langan puikoille marraskuun alussa.
Sukkalangasta tuli sukat, tietysti. Mallin oikeita ja nurjia vuorotteleva pintakuvio antaa tilaa langan hillitysti vaihtelevalle sammalenvihreälle värille. Vahvistettu kantapää söi lankaa niin että hirvitti, mutta sain sentään vyyhdin riittämään juuri ja juuri. Takaporttina oli onneksi tieto, että messuilta olisin voinut ostaa samaa sävyä uuden vyyhdin. Nyt saatoin allokoida nekin rahat heräteostoksiin. :)
Yksi messujen kauneimmista osastoista oli kouvolalaisen Peltolan puutarhan jouluinen ständi. Tarojlla oli kaikenlaisia asetelmia ja koristeita sekä sisälle että ulos sekä paljon tarvikkeita sellaisten tekemiseen. Ihastuin puiseen laatikkoon tehtyyn adventtikynttiläasetelmaan, mutta asetelman koristeet eivät olleet ihan sitä, mitä halusin. Niinpä kysyin Peltolan puutarhan edustajilta, onko ok, jos ostan heiltä tarvikkeita ja kopioin asetelman oman maun mukaisesti, kun se valmis ei nyt ollut just sitä mitä hain. Siitä vain, sanoivat. Tokihan olisin voinut tehdä niin kysymättäkin, mutta ihan vain periaatteesta halusin kysyä luvan. Nimittäin vaikka messut toimivatkin tarkoituksellsestikin insipiraationlähteenä, ja hyvä niin, en tykkää siitä, että siellä kierrellään katselemassa käsityöläisten tuotoksia vain ideoiden kalastelumielessä. Toki ideoita saa toistaa omaan käyttöön, mutta taas tänä vuonna ärsytti kuunnella ihmisiä, jotka kojuilla tutkiskelivat tarkkaan myyjän tuotteita ja julistivat kovaan ääneen "en minä osta kun katson vaan miten oot tämän tehnyt, niin sitten kotona teen itse halvemmalla". Se siitä kotimaisen käsityön arvostuksesta ja pienyrittäjien tukemisesta.
No niin, edelläkuvattu pyhimyskehä pääni päällä loistaen *bling* aloin tehdä omaa jäljitelmääni kynttiläasetelmasta. Muutamia täydentäviä juttuja, kuten pehmeänä pysyvän värjätyn jäkälän, tilasin Kranssit.fi-verkkokaupasta. Laatikon nikkaroin itse vanhasta laudasta, jonka pintaan sudin vähän valkoisuutta. Tästä tuli juuri sellainen kuin halusin. Tosin vähän pitää säännöstellä ensimmäisten adventtien kynttilöiden polttamista, ettei kärähdä koko höskä.
