Times like these

Nämä ovat niitä päiviä, joihin voisi jäädä viihtymään pidemmmäksikin aikaa. Viikonloppuja kivassa seurassa, ihan vain löhöillen, koirien touhuille hymyillen ja hyvästä mielestä nauttien. Pitää oikein pysähtyä kesken askelen huomaamaan iloisena, miten mallillaan oma maailma onkaan just nyt. Sopivilta tuntuvissa saappaissa, oikealla tiellä ja matkaseurana maailman parhaat. Onni, tätä se taitaa olla.

Malli: New York Cardigan by Erin Harper
Lanka: Katia Austral, 500 g.
Puikot: 3,0 mm, 3,5 mm ja 4,0 mm
Muokkaukset: paljon, niistä lisää Ravelryn projektisivulla.

Yksi noista mainituista kivoista viikonlopuista piti sisällään käynnin Työväenmuseo Werstaassa, joka löytyy aivan Tampereen ytimestä Finlaysonin alueelta. Vanha tehdasrakennus on jo sinänsä näkemisen arvoinen, ja samoista tiloista löytyy monenmonta mielenkiintoista museota (esim. tekstiiliteollisuusmuseo ja höyrykonemuseo) ja näyttelyä.

Olen käynyt Werstaassa ennenkin, ja nähtävää riittää useammallekin kerralle. Omiin suosikkeihini lukeutuu pieteetillä rakennettu pienoismalli 1930-luvun Pispalasta ja osuuskauppahuone punnuksineen, sokeritoppineen ja krumeluurikoristeisine kassakoineineen. Näkemisen arvoinen on myös kokonainen työväentalointeriööri, jossa voi ihailla esiäitien taidokkaasti kirjomia työväenyhdistysten lippuja. Niin, ja siellä saa soittaa urkuharmoonia niin paljon kuin vain itse jaksaa polkea. :) Menkää siis hyvät ihmiset käymään Werstaassa, kun se ei edes maksa mitään!

Böyyyy. Meinasin punnita mahan museon osuuskauppahuoneessa, mutta ei löytynyt sopivia vastapunnuksia. :D Joo-o, maha tulee nykyään ensin kulman takaa, muu Vilma seuraa sitten pienellä viipeellä perässä. Mä noudatan Marko Paanasen Innossa aikanaan jakelemaa ohjetta: korosta sitä, mitä et voi piilottaa. Siispä sijoitin neuletakin kiinnitysmekanismina toimivan rusetin just niin, ettei kellekään jää epäselväksi, että tämä rouva toimii parhaillaan inkubaattorina.

Sitten muutama sana neuletakista. Mallina tämä New York Cardigan on tosi kiva, ja lopputulos on monikäyttöinen, mutta itse ohjeeseen tekisin kyllä useita muutoksia. Niistä lisää Ravelryn puolella. Jos joku aikoo tämän mallin tehdä, niin suosittelen lukemaan Ravelrystä muiden kokemuksia, jos haluaa välttyä esimerkiksi turhauttavan paljolta saumojen ompelemiselta ja pitsimallikertojen silmämääräiseltä kohdistamiselta.Tekis melkein mieli tehdä toinen tällainen, mutta ei siksi, että varsinaisesti hinkuisin toista samanlaista neuletta, vaan ihan vain, että pääsisin tekemään sen "järkevästi" ja turhat kiertotiet oikaisten.

No, enköhän mä kumminkin suuntaa katseeni mieluummin ihan muihin neuleisiin. Ilmat kylmenee ja saa kaipaamaan myssyjä, säärystimiä, sukkia ja mitä-tahansa-lämmittimiä. Uusia, tietenkin, koska eihän niitä voi tehdä liikaa, eihän? ;)

Syyskuu

Omenasato on jo valmis ja luumutkin ovat pian poimittavissa pihapuusta, mutta yhtä toista pikkujuttua täytyy vielä hetken aikaa kypsytellä.

Kyllä vain, täällä prosessoidaan pientä herra tai neiti Vuorta. Masun koosta huolimatta mennään vasta vähän yli puolivälin, ja perillistä odotellaan saapuvaksi loppiaisen tienoilla. Vielä on siis hyvin aikaa nauttia yksin- ja kaksinolosta, hiljaisesta kodista ja kunnon yöunista. Nämä kun kuulemma voivat olla kortilla seuraavat vuodet. Bring it on, baby, me ollaan valmiita! :)

Ekat 3,5 kuukautta menivät sumussa ja unessa, jaksamista riitti hädin tuskin hereillä pysymiseen. Kun päälle lisätään intensiivinen työskentely myös iltaisin ja viikonloppuisin ja vain typistetyn kesäloman varassa, ei neuleisiin tai koruihin sitten jäänytkään intoa tai valveillaoloaikaa. Erään väitöskirjan käsikirjoituksen sain kuitenkin sisulla valmiiksi kesän aikana, niin että jotain tuli sentään tehdyksi, hehe. :)

Nyt hektisin jakso on onneksi ohi: väsymys on hellittänyt ja väikkäri on esitarkastuksessa. Phuuh. On siis vihdoin aikaa keskittyä olennaiseen eli masun kasvattamiseen. Vauvaneuleitakin alkoi ilmiintyä puikoilta vauhdilla, kun pääsin vihdoin viettämään lykättyä kesälomaani.

Ai miten mä tykkäänkin neuloa noita pikkiriikkisiä pehmoisia juttuja! Ihan paras tapa hypätä takaisin neulehepan selkään monen kuukauden tauon jälkeen. Muutamassa hetkessä valmistui kolme pientä myssyä, kahdet sukat ja raitanuttu (linkit Ravelry-projekteihin). Pari vuotta sitten tädiksi tultuani kyselin teiltä vinkkejä hyödyllisistä vauvaneuleista, ja nyt niistä on kovasti apua. Myssyjä taitaa siis olla jo yli oman tarpeen, mutta onneksi lähipiirissä on useampi pikkuinen ja lisää odotetaan, joten näille löytyy varmasti käyttöä.

Ja hei arvatkaa mitä muuta ihanaa: valeraskausvaatteelle tulee vihdoin totista käyttöä! :D