Extreme Makeover - Dog Bed Edition

Hertan omana oleilupaikkana on alusta asti toiminut Ikeasta hankittu koiranpeti. Se on sinänsä ihan kelpo laitos, mutta sen ohut pohja ei eristä lämpöä saati ole kovin pehmeä makoilupaikka. Lisäksi punainen koirantassukuosi, vaikka sinänsä toki ihan hauska, ei miellytä mun silmääni sisustuksellisesti.

Hertta toki osaa ottaa rennosti pedissään kuosista riippumatta. Tässä Hertta, ikä 8 vkoa, chillailee pedissään lapa pihalla. Jou mään.

Uutta ilmettä kehiin siis: purin pedin lähes alkutekijöihinsä ja ompelin siihen uuden päälliset, sitten leikkasin vanhasta vaahtomuovipatjasta pedin alle pehmusteen ja päällystin senkin. Pedistä tuli heti pehmeä ja lämmin pesä entisen lituskaisen lärpäkkeen sijaan. Ulkonäkö miellytti mun silmääni, mutta mun mielipiteeni ei tässä asiassa kuitenkaan ollut tärkein vaan suorastaan mitätön, jos Hertta olis eri mieltä.

"Mama hei, missä se mun tuttu ja turvallinen peti on, ja mitä tällä pitäis tehdä..?"

Hertta oli vähän ihmeissään, kun vanhan tutun pedin paikalta löytyikin jokin uusi kummallinen rakennelma. Ihan eri näköinen, mutta silti tutun ja turvallisen tuoksuinen. Sitten neiti kuitenkin päätti olla rohkea ja kokeilla, että olisko tässä uusvanhassa pedissä ainesta pidempäänkin suhteeseen.

Ja se sit kokeili kanssa. Hertta piehtaroi pitkään ja hartaasti, hinkutti itseään joka puolelle ja selvästi nautti pedin sisäänajamisesta. Katsokaa vaikka tuota keskimmäisen kuvan hymyä. :)

"Hmm, hyvä on, kyllä tämä kelpaa meidän kuninkaalliselle korkeudellemme. Saat armon suudella tassuani, palvelijatar."

"Eeeei mua väsytä yhtään, kyl nää silmät pysyy auki..."

Pedin perusteellinen sisäänajo vei tietty voimia, joten siinä alkoi hieman tulla pienelle koiralle väsy ja luomi lupsua. Eikä aikaakaan, kun...

"...Z-zz-z-zz..."

Meidän donitsi, pikku-d. Äiti sanoo tätä Hertan ruisleipäasennoksi, kun se on siinä kuulemma kuin suoraan uunista otettu täydellinen ruislimppu. :)

Hetken kuluttua hauva oli jo vetäytynyt peiton alle lämpimään vetelemään sikeitä. Voitaneen todeta, että peti uusissa vaatteissaan kelpaa neidille paremmin kuin hyvin.

Hertta's dog bed, originally from Ikea, wasn't quite soft or cosy enough. And it didn't fit in the decor either, ehh... So I decided to pimp it: I sewed a new cover and added a styrofoam base, also covered with the same fabric. Hertta was a bit suspicious at first, but after a thourough breaking in she decided that the bed was ok. This was certified by her dozing off almost instantly after she was done inspecting and testing the bed. Sleep tight my love! <3

Leppäkerttujen invaasio

Mun luo laskeutui uusi parvi punaisia ja vihreitä leppiksiä, jotka haluavat koruiksi ja silmukkamerkeiksi. Sitten ne toivovat pääsevänsä hyviin koteihin ja ahkeraan käyttöön. Sijoituspaikkaa voi tarjota lähettämällä sähköpostia (sisainen.villapaita(a)netti.fi)

Tähän hyönteisparveen mahtuu mukaan myös vähempiosaisia eläjiä. Kaikille kun ei anneta yhtä isolla kauhalla, ja nää yksilöt on jääneet jonon hännille kun tiettyjä ominaisuuksia jaettiin. Yhdellä ei oo jalkoja, toisella silmät pullottaa eri suuntiin, kolmannella on niin suuri ylipaino-ongelma ettei mikään lehti sitä pysty kantamaan, ja osa on muuten vain heikkolahjaisempia.

Poikkeavuus ei ole automaattisesti negatiivinen asia, joten näilläkin leppiksillä on yhtäläinen oikeus päästä tekemään osansa yhteiskunnan hyväksi. Silmukkamerkkinä kun voi killua vaikkei jalkoja oliskaan, eikä kampelankatse kai kovin paljon haittaa kun tarkoituksena on vain möllöttää puikoilla paikkaa pitämässä.

Nää kaks veljestä tosin ei välttämättä ole työkykyisiä. Vasemmanpuoleinen kun on tainnut vetästä jotain ilopulveria nokkaansa, ja naapuri on päässyt saman aineen makuun jo aikaisemmin. Katsokaa vaikka noita laajentuneita pupilleja. Joo, näistä kahdesta en voi mennä takuuseen, nehän voi aineentuskassa vaikka myydä parit silmukat puikoilta. :D

Joka tapauksessa korujen ja priimalaatuisten silmukkamerkkien lisäksi olisi nyt tarjolla muutama setti näitä valtavirrasta poikkeavia silmukkamerkkisettejä: yksi neljän ja kaksi kolmen leppiksen settiä. Ja kun ei ne oo täyspäisiä niin ei oo sitten hintakaan. :)

A swarm of green and red ladybirds alighted on my table and announced that they want to become earrings, pendants and stitch markers. Then they want to be placed in good homes, where they can live happily ever after. Email me if you're interested of buying ladybird stitch markers or jewelry (sisainen.villapaita(a)netti.fi).

There were also some underprivileged individuals in the flock, shown in the last two pictures. I decided to give them a chance as stitch markers, even though they aren't prime quality. At least they look funny and have loads of personality!