Mä seuduilla näillä oon tunnettu kalamies (ainakin kohta!)

Malli: Wisp by Cheryl Niamath, Knitty summer 2007. Muokkauksia: 50 s + 2x2 reunasilmukkaa. 4. krs: k2, yo, k2tog, k1. Ei napinläpiä. Molemmissa päissä islantilaishuivikirjan Litla Hyrna Huldusta pihitty pitsireunus.
Lanka: Karin Öberg Kalinka, 100 g.
Puikot: 5,5 mm.
Koko: 45 cm x 190 cm.

Kävin pari viikkoa sitten pikapikaa Lontoossa, ja vasta just ennen lähtöä tajusin, että matkaneule puuttuu. Eipä siinä auttanut tehdä muuta kuin poimia äkkiänopeesti Ravelryn queuesta helpoin ja lyhin ohje, kirjoittaa sen olennaisimmat pointit muistilapulle, kietaista mukaan sopivasti hollilla oleva lankakerä ja suunnilleen sinnepäin olevat bambupuikot. Bussissa lentokentälle aloitin sitten näillä eväillä Wispin. Siinäpä vasta mukava reissuneule; superhelppo mallineule ja jälkeä syntyy nopeasti.

Lanka on ohutta 100-prosenttista pellavaa. Siinä on upea syvänpunainen väri ja himmeä kiilto, ja huivi varmasti pehmenee ja vain parantuu käytössä. Ihana kesäkaulahuivi, käyttöä sille löytyy varmasti!

Huivi valmistui jo aikaa sitten mutta kuvien ottamiselle ei meinannut löytyä ollenkaan aikaa. Tänään räpsittiin sit kiireessä kotona muutamat kuvat, jotka tuo tasapainoa noille aiemmille kuvauksellisemmissa paikoissa otetuille. Stereokaiutinhan siis on ehkä paras rekvisiitta neulekuvissa... :P

Lähikuvaa verkkoneuleesta. Niin kuin näkyy niin tätä huivia voi tarvittaessa käyttää vaikka ahventen ja muiden otollisten vedenelävien narraukseen mökillä. :)

Jos metsään haluat mennä nyt...

Malli: tajunnanvirtaneulontaa koiran muotojen mukaan.
Lanka: Austermaan Bambou Soft ja Bambou Soft Color, yhteensä n. 70 g.
Puikot: 2,5 mm, 3,0 mm ja 3,5 mm.

Juhannus meni mökillä hyvässä seurassa sadetta pitäessä ja saunoessa. Viihdytystä tarjosivat kolme koiraa, jotka olivat onnesta sekaisin päästessään kirmaamaan vapaana pitkin mökkitontin kallioita ja rantoja. Koska oli ennustettavissa että epelit kouhottavat suuren osan aikaa pihalla lämpötilasta riippumatta, piti Hertalle varata lämmikettä viileitä kesäiltoja varten. Nurkissa pyöri sopivasti jämäkerä maastokuosista bambulankaa, jota joskus tuli erehdyksessä (pätkävärjätyt ja minä = nounou) ostettua. Hertta sulautuu maaston väreihin vähän liian hyvin muutenkin, joten suojavärikuosinen villis teki pennun paikantamisesta mökkimaisemassa välillä melko haastavaa... :)

Eka versio paidasta oli matalakauluksinen, mutta totesin mökillä, että poolokaulus olis paikallaan. Tämä neuloja ei lähde yli 20 km päähän kotoa ilman puikkoja ja lankaa, joten kaivattu kaulus oli äkkiä tehty. Hertta viihtyi vallan hyvin paidassaan, joka kiskaistiin päälle aina tarpeen tullen kun pentu alkoi näyttää palelemisen merkkejä perinteisessä suomalaisessa juhannussäässä (= rakeita, ukkosta ja paaaljon vettä).

Onneks ei sentään ihan koko ajan satanut, ja auringonpaisteessa Herttakin pääsi kirmaamaan nakuna. Jatan koirat ottivat ilon irti mökkielämästä ja polskivat vedessä aina kun silmä vältti. Hertta ei ihan vielä uskaltautunut uimasille, vaikka selvästi mieli teki ja kaverit houkuttelivat hyppäämään veteen ja yhtymään yleiseen ilonpitoon. Se kastoi tassunsa veteen ja totesi, että talviturkin heittäminen voi kyllä odottaa lämpimämpiä vesiä.