Tekniikka pettää

Mulla on eroahdistus. Meidän läppärin lähti eilen huoltoon, yhyy. Sen tuulettimella alko olla meille sen verran äänekästä ja kuumaa asiaa, että katottiin parhaaks haetuttaa laite katsastukseen. Onhan se jo vuoden vanha, niin että tiedä vaikka se sais hampaita tai jotain. Onneks jäljellä on sentään vielä pari vuotta takuuta, johon kuuluu ongelmatilanteissa koneen huollot siten, että kone haetaan kotoa ja tuodaan kotiin. Kone on korjattavana varmaan viikon tai kaks, joten sen ajan mä kuljetan joka päivä työläppäriä kodin ja työpaikan väliä. Hohhoi.

Yritin äsken ladata koneelle kuvia kameralta, mutta ylläripylläri siinä tuli sit jotain isompaa häikkää. Vika ei oo läppärissä eikä kamerassa, joten syyttävä katse kohdistuu siirtopiuhaan. Jota en yleensä siis käytä, koska kotiläppärissä on muistikortinlukija. Työkoneessa ei semmosta ylellisyyttä ole, joten kuvat pitää puskee piuhan kautta. Nyt se ei vaan jostain syystä onnistu. Kiva. Toivottavasti toi on nyt vaan jotain lapsellista kiukuttelua siirtopiuhan taholta, jos se vaikka tuntee ittensä laiminlyödyks ja tavoittelee huomiota tällä lailla.

Eipä mulla mitään erikoisupeeta näytettävää ois ollutkaan, niin että sen puoleen ei väliä. Ruskeet Söderat lähestyy ekoja pohjelevennyksiä, työn alla on myös rannekkeet samalla mallineuleella mustien Söderoiden seuraks. Niistäkin tulee kuvia sitten joskus. Ehkä. Toivottavasti.