Sammalta, jäkälää, moralisointia, mitä näitä nyt on

Malli: Gentleman's Matrimony Celebratory Socks by Sockbug

Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen, "Sammal", 100g

Puikot: 2,5 mm

Hyvissä ajoin alkusyksystä hommasin itselleni koko viikonlopun rannekkeen Suomen kädentaidot -messuille Tampereelle. Viime vuonna messut jäivät kokonaan väliin, joten päätin ottaa vahingon takaisin kolmen päivän ostosrupeamalla. ;)  Ennen messuja mulla oli kuitenkin vähän nolo ja syyllinen olo, koska kaksi vuotta sitten Tuulialta messuilla ostamani sukkalanka oli edelleen vyyhdillä. (No, ei sillä, on mulla vielä avaamattomissa pakkauksissa vuonna 2007 ostettuja pakko saada -messulöytöjä, mutta unohtakaa, että mä kerroin tämän... :D ) Jotta voisin messuilla paremmalla omatunnolla, pistin langan puikoille marraskuun alussa.

Sukkalangasta tuli sukat, tietysti. Mallin oikeita ja nurjia vuorotteleva pintakuvio antaa tilaa langan hillitysti vaihtelevalle sammalenvihreälle värille. Vahvistettu kantapää söi lankaa niin että hirvitti, mutta sain sentään vyyhdin riittämään juuri ja juuri. Takaporttina oli onneksi tieto, että messuilta olisin voinut ostaa samaa sävyä uuden vyyhdin. Nyt saatoin allokoida nekin rahat heräteostoksiin. :)

Yksi messujen kauneimmista osastoista oli kouvolalaisen Peltolan puutarhan jouluinen ständi. Tarojlla oli kaikenlaisia asetelmia ja koristeita sekä sisälle että ulos sekä paljon tarvikkeita sellaisten tekemiseen. Ihastuin puiseen laatikkoon tehtyyn adventtikynttiläasetelmaan, mutta asetelman koristeet eivät olleet ihan sitä, mitä halusin. Niinpä kysyin Peltolan puutarhan edustajilta, onko ok, jos ostan heiltä tarvikkeita ja kopioin asetelman oman maun mukaisesti, kun se valmis ei nyt ollut just sitä mitä hain. Siitä vain, sanoivat. Tokihan olisin voinut tehdä niin kysymättäkin, mutta ihan vain periaatteesta halusin kysyä luvan. Nimittäin vaikka messut toimivatkin tarkoituksellsestikin insipiraationlähteenä, ja hyvä niin, en tykkää siitä, että siellä kierrellään katselemassa käsityöläisten tuotoksia vain ideoiden kalastelumielessä. Toki ideoita saa toistaa omaan käyttöön, mutta taas tänä vuonna ärsytti kuunnella ihmisiä, jotka kojuilla tutkiskelivat tarkkaan myyjän tuotteita ja julistivat kovaan ääneen "en minä osta kun katson vaan miten oot tämän tehnyt, niin sitten kotona teen itse halvemmalla". Se siitä kotimaisen käsityön arvostuksesta ja pienyrittäjien tukemisesta.

No niin, edelläkuvattu pyhimyskehä pääni päällä loistaen *bling* aloin tehdä omaa jäljitelmääni kynttiläasetelmasta. Muutamia täydentäviä juttuja, kuten pehmeänä pysyvän värjätyn jäkälän, tilasin Kranssit.fi-verkkokaupasta. Laatikon nikkaroin itse vanhasta laudasta, jonka pintaan sudin vähän valkoisuutta. Tästä tuli juuri sellainen kuin halusin. Tosin vähän pitää säännöstellä ensimmäisten adventtien kynttilöiden polttamista, ettei kärähdä koko höskä.

Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu

Nyt seuraa paljon kuvia ja värejä ja turhaa puhetta, oi onnea! :) Kevät puskee mielessä läpi paksujen hankien, eikä ihme: sen verran värikylläisiä näkymiä on ollut kotona tarjolla viime päivinä. Miehen työhön liittyvät näytteet tuovat silmäniloa työhuoneen pöydällä.

Värisuora on vähän kuin siirtymä talvesta kesään: ensin tammikuun hillittyjä harmaita sävyjä, ja sitten värit alkavat hiljalleen voimistua: hiirenkorvat, juhannuskoivut ja mökkirannan sininen vesi. Seuraavaksi iloiset ja lämpimät värit puhkeavat loistamaan: auringonkukat, ruusut, lemmikit ja unikot, kuumina väreilevät hellepäivät. Oi kesä, tule jo!

Kotona kukkasia on jo puhjennut loistoon, vaikka ikkunasta näkyy pelkkää valkoista. Parolan aseman sifonkikukan ohjetta on ollut aikeissa testata jo pitkään. Kova hinku kokeilla kukkasten tekemistä iski tietysti juurikin sunnuntai-iltana, jolloin sopivien kankaiden ostaminen on mahdollisimman mahdotonta. Eipä siis muuta kuin pemmastamaan omaa kangasvarastoa keinokuituisten kankaiden toivossa. Löytyihän niitä: sifonkia, polyesterisatiinia, organzaa. Eipä siis muuta kuin kangasta paloiksi ja kynttilän liekkiin, kerroksia päällekkäin ja helmiä heteiksi.

Näiden tekeminen on niin koukuttavaa, että mä en ilmeisesti pysty lopettamaan. Maanantaina kipaisin siis hakemaan kaupasta lisää organzaa. Se on ehdottomasti mun suosikkimateriaalini testaamieni kangaslaatujen joukosta; hentoa, herkkää ja läpikuultavaa, mutta silti sopivan jämäkkää ryhdikkääksi kukkaseksi.

Yksi 20 cm x 140 cm pala riitti seitsemään eri kokoiseen violettiin kukkaan ja hintaa koko erälle tuli 0,80 euroa! No, lasihelmet nyt maksoi sitten 1,75 euroa lisää, mutta halpaa kuin savi tää silti on. Ja ah niin kivaa!!! Vielä tekis mieli ainakin vihreitä ja turkooseja kukkia, pitänee poiketa kangaskauppaan huomennakin... :P

Meille tuli kesä siis jo nyt, koska kukkia on tosiaan joka puolella. Näiden kankaisten lisäksi löytyy nimittäin röykköittäin sytykeruusuja. Takan päällä niitä on lasimaljakossa talvenharmaina.

Pöydällä ne kukkivat kilpaa tulppaanien kanssa aurinkoisen oransseina.

Mieskin vannoo näiden nimeen sekä saunanpesää että takkaa sytytettäessä. Yhdellä ruusulla sytyttää tulipesän ilman tuohta tai paperia, ja näitä voi pitää kätevästi esillä kauniina koristeina. Eikä tarvitse enää rontata kananmunakennoja pahvikeräykseen. Anna on tehnyt selkeät kuvalliset ohjeet sytykeruusujen tekemiseen, joten näiden tekemisestä kiinnostuneiden sopii klikata itsensä sinne.

On meillä sentään eläviäkin kukkia, mutta kaikista iloisimmaksi tulin tänään postissa saapuneesta mustasta kaunottaresta. Tämän satiinikukalla kaunistetun hiuspannan voitin Annikin arpajaisissa. Looooove it!

Herttakin sai hetkeksi kaulaansa väreihinsä sopivan kukkasen ja keimaili kameralle kuin paraskin señorita. Ei passaa laittaa Hertalle kukkaa lenkin ajaksi, ettei kulmakunnan uroot aivan mene sekaisin tästä pikku koketista. ;)

It is still winter and cold and everything, but I feel spring coming already. Maybe it has got something to do with all the flowers surrounding me at home: I tried out making fabric flowers and sort of became addicted to it... Now I have a great big pile of them, and I don't want to stop! Thank goodness they are cheap to make, and they can be worn in various ways and outfits. I'm not seriously going to accessorize Hertta with them, but she looks really cute in her matching flower, doesn't she. A flirtatious little señorita. :)