Mua huvita enää mikää

Eilen illalla muhun iski tarmonpuuska ja tartuin pöydänkulmalla vapusta asti odottaneeseen ruskeaan pellavakankaaseen. Joo se kangas on oikeesti ollu pöydällä oottamassa 2,5 kuukauttaa, siivotessakin vaan pyyhin pölyt sen päältä. :) Mut ku mun piti tehdä se ihan saman tien, joten turhahan sitä pis ollu laittaa kaappiin oottaan (yeah, right...) :D

Jo kauan on mielessä kangastellut Jukka Rintalan SK:lle (11-12/04) suunnittelema hame, joka vaikutti jo kuvan perusteella just mulle tehdyltä. Kaavojen piirtämisessä oli kivasti paljon hommaa, kun mun kokoni oli sit just se kaava-arkilta puuttuva välikoko ja piti ite se sit mittailla ja piirtää. Työmäärää lisäs sekin, että etu- ja takakappale muodostuu kumpainenkin kolmesta osasta. Siis nää kaikki kuus osaa on erilaisia, eli ei voi leikata kaksinkertaisesta kankaasta, uuh puuh. Työlästä, mutta hameen hyvin suunniteltu leikkaus (vai kuuluisko kunnia kuosittelulle? Termit hakusessa...) palkitsee sitten valmiissa hameessa.

Tein hametta innoissani iltamyöhällä ja olin poikkeuksellisen ahkera ja huolellinen: Ekalla kertaa piilovetoketju ei mun mielestä istunu riittävän hyvin, joten ratkoin sen irti ja kiinnitin uudestaan. Sen lisäks tikkasin saumat ja silitinkin kappaleet eri vaiheiden välissä, hyvä minä. :) Ainoastaan vuorin ompelu ja kiinnitys jäi tälle päivälle. Sovittelin illalla hametta tyytyväisenä ja totesin, että istuu kuin valettu ja on just niin ihana kuin kuvittelinkin. Menin erittäin tyytyväisenä nukkumaan.

Tänään kangaskaupassa vuorikangasta hakiessani päätin ostaa lisää samaa pellavaa ja tehdä siitä topin hameen seuraks. Leikkuupöydällä myyjä kysyi rutiininomaisesti, että oonhan mä laskenut kankaan mittaan mukaan kutistumisvaran. Silloin jysähti: mä en oo kutistanu tota hamekangasta ennen leikkuuta!!! Siis mitä hittoa oikeesti, mä jotenkin illalla alitajuisesti oletin, että tokihan mä oon sen kutistanu, kun se kerran on vapusta asti jo oottanu. Mut kaupassa tajusin, että ei perkele en oo. Shokki, apua, ei oo totta!!! :/ Kysäisin sit myyjältä, että paljonkohan tää kyseinen pellava kutistuu. Vastaus: noin 10 prosenttia!!! Just joo, eli hame meni sit uusiks. Tai siis mun pitää hakea kaupasta uusi pala kangasta ja tehdä kokonaan uus hame. Ärrr. Onneks en ehtiny aloittaan kirjailua. Tarkoituksena olis nimittäin kirjailla langalla ja helmillä jotain nättiä hameen helmaan ja tulevaan toppiin.

Kameramies on vesillä, joten kuva on hätäseen napattu itselaukaisijalla. Unohtakaa noi masun päällä olevat rypyt, hameessa ei oo vuoria joten se ei ihan vielä oo oikeella kohdalla. En tiedä välittyykö kuvasta luonnossa näkyvä hyvä leikkaus ja laskeutuvuus, mutta sama sen väliä, uusikshan toi menee kuiteski. Ei auta ku mennä uudestaan Eurokankaasen ja toivoo että samaa ruskeeta pellavaa vielä on jäljellä. Huoh. Oma tyhmyys ärsyttää niin paljon, että voi olla etten viitti tulla illalla Sorsapuistoon pahaa tuultani levittään. HÖH! :(

Edit: Kiitos kaikille erittäin rohkaisevista neuvoista ja kommenteista! Hame on nyt pesty (kera uutta hametta varten hankitun pellavan), eikä se kutistunu yhtään!!! Mitäs siitä ylimääräisestä kankaasta nyt sit tekis? Toisen samanlaisen hameen, jakun, kaks erilaista toppia? Kun nyt on tosiaan vähän reilummin tota ruskeeta pellavaa hameen kaveriks... :D