Kultani lähti tänään jokakesäiselle viikon purjehdusreissulle kaverien kanssa, nyyh ja voih! Ikävä tulee ja unta on vaikea saada kun sänky on tyhjä. Kaipuuta tasapainottaa se, että:
- Sänkyä voi vapaasti käyttää neuleiden pingottamiseen. :D
- Langat, puikot, virkkuukoukut, sakset, käsityölehdet ja kaikenlaiset ompelutarvikkeet voi levitellä villisti pitkin kämppää kenenkään asiasta huomauttelematta.
- Voin surffailla blogeissa niin pitkään kuin haluan ja milloin vain haluan, eikä kukaan vaadi päästä koneelle nyt-heti-äkkiä-hopihopi.
- Nukkumatille voi antaa väliaikaisen porttarin ja valvoo silmät ristissä neuloen just niin pitkään ku huvittaa. :)
- Sohva on kokonaisuudessaan mun ja vain mun, samoin kaukosäädin, jääkaappi ja vessa (hiphei! :D)
- Nyt on täysi vapaus ja valta kattoo kaikki mahdolliset nyyhkyleffat, romanttiset komediat ja muut syystä tai toisesta kultani ei-kestä-ei-pysty-kattoon -listalle päätyneet leffat ja telkkariohjelmat. :D
Tässä on mun valtaistuimeni seuraavan viikon ajan: oikeanpuoleinen sohvannurkka lukulampun alla. Ei muuta ku jalat rahille, kauko käden ulottuville, ruudulle hyvää ohjelmaa ja virkkuukoukku käteen. Nyt on työn alla kukkaponcho ystävälle, joka on myös kummipoikani äippä. Toinenkin tilaustyö on jonossa, nimittäin kummityttöni äiti haluaa samanlaisen myssyn ku tein itelleni lauantaina. Ja mä kun luulin, että kummitädin tehtävät liittyy lähinnä kummilapsiin, ei niiden äiteihin. :D
Ei vaineskaan, vitsi vitsi! :) On oikeestaan tosi piristävää tehä välillä muillekin kuin itelle. Kun joskus tuppaa tuleen huono omatunto, kun kaapit vaan täyttyy kaikenlaisista huiveista, pipoista ja laukuista, joita ei ehkä ihan niin paljon kai tarttis yhdellä ihmisellä olla... sanoo jotkut, en minä. :D Enivei, nyt voi nauttia tekemisen ilosta ilman, että pitää koko ajan kuumeisesti miettiä, mistä tällekin tekeleelle kehittäis säilytystilaa. :)
Toisille tekemisessä on muuten sekin hyvä puoli, että pääsee tekeen sellasiakin malleja, joita on kiva tehdä, mutta jotka ei välttämättä oo just oman tyylin mukaisia. Ja sitten voi käydä niinkin, että kun työ on valmis, niin huomaakin tykkäävänsä siitä, vaikka alunperin toisin kuvitteli. Hyvänä esimerkkinä tästä on huivivaihtoon tekemäni huivi, joka on nyt valmis ja pingotuksessa. Huomenna se lähtee postiin ja kohti Kuopiota; peukut pystyyn että myös huivin saaja pitää siitä. :)
Ei vaineskaan, vitsi vitsi! :) On oikeestaan tosi piristävää tehä välillä muillekin kuin itelle. Kun joskus tuppaa tuleen huono omatunto, kun kaapit vaan täyttyy kaikenlaisista huiveista, pipoista ja laukuista, joita ei ehkä ihan niin paljon kai tarttis yhdellä ihmisellä olla... sanoo jotkut, en minä. :D Enivei, nyt voi nauttia tekemisen ilosta ilman, että pitää koko ajan kuumeisesti miettiä, mistä tällekin tekeleelle kehittäis säilytystilaa. :)
Toisille tekemisessä on muuten sekin hyvä puoli, että pääsee tekeen sellasiakin malleja, joita on kiva tehdä, mutta jotka ei välttämättä oo just oman tyylin mukaisia. Ja sitten voi käydä niinkin, että kun työ on valmis, niin huomaakin tykkäävänsä siitä, vaikka alunperin toisin kuvitteli. Hyvänä esimerkkinä tästä on huivivaihtoon tekemäni huivi, joka on nyt valmis ja pingotuksessa. Huomenna se lähtee postiin ja kohti Kuopiota; peukut pystyyn että myös huivin saaja pitää siitä. :)
Niinpä, puolensa ja puolensa :D
VastaaPoistaSun valtaistuin vaikuttaa vallan kivalle! Mut listasta uupui se, et saa syödä homejuusto(n hajuista) -kanapastaa vaikka viikon putkeen, ilman et kukaan kommentoi käryjä.
Voi koita kestää ;) Mä lisäisin vielä listaan viinilasin.
VastaaPoistaNyt sun otsikon johdosta mun päässä soinee maailman tappiin "tää on mun kotini, tää on mun linnani". Ja bändi tais olla XL5. Voi yäääks..
Se oiskin varsin suloinen kotiinpaluu: Vaimo löhöää sohvalla sinihomejuustolle lemuten viinilasi kädessä ja kämppä on sen näköinen ku siellä ois räjäytetty pari lanka- ja kangaskauppoihin menossa ollutta rahtikonttia.
VastaaPoistaSen lisäks sänky on täynnä nuppineuloja, jääkaapissa ei oo ku siideriä ja jäätelöä, ja telkkari näyttää Hugh Grantin leffoja repeatilla. Niin ja tietokone on lukittu seuraamaan neuleblogeja hamaan maailmanloppuun saakka. "Tervetuloa kotiin kulta!" :D
Avaan vihdoinkin sanaisen arkkuni ja mainitsen, että sohvasi (sohvanne...) on aivan mielettömänuskomattomankadehdittavan upean näköinen :)
VastaaPoistaKiitosta vaan Piia! Paitsi hyvännäköinen se on myös loistavansuloisenhoukuttelevanmukava. :D Samanlaisen saa Ikeasta koodinimellä Tomelilla. :)
VastaaPoista