Luotolainen loppusuoralla

Sormet syyhyis käydä käsiksi muihin projekteihin, uudet ihanat langat kuiskailee lankakorista ja muut keskeneräiset työt houkuttelevat tarttumaan niihin. Mutta kun lupasin armaalle siipalleni, että teen nyt vihdoin valmiiksi hänen saaristolaisneuleensa. Langat hankin tähän jo kesällä 2003, ja muutaman viikon kuluttua siitä työ oli hihoja ja kaulusta vaille valmis. Sitten jostain ihmeen syystä neule hautautui vaatehuoneen pohjalle pariks vuodeks... Muutama viikko sitten mies alkoi ihmetellä, että koskas se luotolainen valmistuukaan, kun multa muuten pukkaa valmiita töitä koko ajan, öhhh... Päätin sitten lujasti, että en koskekaan muihin töihin, ennen kuin luotolainen on valmis. Nyt puuttuu enää 25 senttiä oikeasta hihasta ja lankojen päättely, jipii! :)


On muuten ollut kohtalaisen tuskainen neuletyö tämä perinteinen Hailuodon kalastajaneule: puikot 2 mm ja 2,5 mm, lankana aito käsittelemätön hailuotolainen Suomen lampaan villa, niin kuin aidossa luotolaisessa pitääkin olla. Langassa on vielä oljenpätkiä ja heinääkin mukana muistona lampaiden pahnoista, ja langan rasva kyllä voitelee puikot ja kädet neuloessa. Ja näillä säillä kilo villaa sylissä on melko tuskainen lämmitin neuloessa. :) Luotolainen nimittäin neulotaan yhtenä kappaleena, eli nyt kun teen viimeistä hihaa, niin koko muu paita on siinä jo kiinni, hmph. Kiva kääntää työtä sylissä aina puolen kerroksen jälkeen, mutta pakko, kun koko homma on muuten ihan kierteellä.

Voiton puolella ollaan kuitenkin jo reilusti. Kohta pääsee taas muihin projekteihin käsiksi, eikä mikään niistä taatusti oo lampaanvillasta tai kakkosen puikoilla! :D