Zzzzzz..... Tekis mieli vain nukkua, ja hereillä ollessa oon kuin puoliunessa. Kuin pumpulissa vaeltais läpi päivien, eikä oikein mitään saa aikaiseksi. Niin se vaan on että isokaan läjä vitamiineja, appelsiineja tai tusina kirkasvalolamppuja ei korvaa auringonvalon vaikutusta. Harmaata, tylsää ja nuhjuista on elämä ilman sitä.
Sain sentään sen verran itestäni irti että kaivoin lankaa esiin ja sain sen jopa puikoille asti. Suuri Saavutus. Ohuesta Pirkkalangasta on tulossa jonkinlainen slipari/toppi/liivi. Riippuen siitä mihin 200 grammaa riittää kakspuolikkailla puikoilla. Tää etenee h i t a a s t i. Huoh.
Onneks on myös asioita jotka valmistuu nopeasti. Mun silmukoita vahtii nyt viisi lasista silmäparia: punaiset leppäkertut toimii yleismerkkeinä missä tarvitaan ja vihreä huomauttaa kerroksen vaihtumisesta. Hyvin on pysyneet silmukat kurissa ja nuhteessa näiden avulla, vaikka parilla leppiksellä onkin havaittavissa huomattavaa karsastusta. :) Lasihelmet Omakorusta, vaijerin käyttö merkeissä Tarjan mallin mukaan.
Hertta täytti tiistaina vuoden. Tässä synttärisankari vetelee sikeitä sohvalla, unihiekat silmissä. Mä voisin kans kaivautua peiton alle ja nukkua kunnes aurinko taas paistaa. Hyvää yötä.
I'm feeling really tired and can't seem to get anything done. It's been cloudy and gray for the past week or so, and I'm feeling cloudy as well. Managed to get something on the needles and made some stitch markers, but that's all. Hertta's first birthday was on Tuesday. She really enjoys sleeping, and I would like to join her and sleep for a couple of days. Or weeks.
I'm feeling really tired and can't seem to get anything done. It's been cloudy and gray for the past week or so, and I'm feeling cloudy as well. Managed to get something on the needles and made some stitch markers, but that's all. Hertta's first birthday was on Tuesday. She really enjoys sleeping, and I would like to join her and sleep for a couple of days. Or weeks.
Upeanvärinen slipari tulollaan. Minäkin aloitin sinistä sliparia (Smartista, aika samanväristä) ja neuloinkin melkein valmiiksi mutta siitä tuli jotenkin liian paksu. Kai se on purettava, plääh.
VastaaPoistaKyllä se kevät sieltä tulee! Aikanaan. Siihen asti voisin miekin ryömiä johonkin maan koloon. :)
VastaaPoistaIhania merkkejä olet tehnyt:)
VastaaPoistaTuttu tunne. Itse tosin odettelen vauvaa, taitaa johtua enimmäkseen siitä ;) Tosi kivat silmukkamerkit! Justiinsa törmäsin blogiisi, on tosi kiva!
VastaaPoistaSari
Christina: Purkaminen on tylsää, kurja juttu. :( Mutta parempihan se on saada langat uuteen käyttöön kuin haudata slipari kaapin perälle. Mun Aino-langasta tekemäni slipari on melkein käyttämätön, koska se osoittautui myös liian paksuksi. Eikä voi purkaa kun on steekattu, mur. Nyt ei oo paksuuden pelkoa, kun on näin ohutta lankaa puikoilla. :)
VastaaPoistaPikku-Kettu: Voi kun tulis jo pian! Mä kyllä tykkään talvesta ja lumesta tosi paljon, mutta tää harmaan taivaan aiheuttama aikaanaamattomuus on helvettiä. Tee tilaa, mä tuun samaan koloon sun kanssa tutumaan. :)
Sinikka: Kiitos! Munkin mielestä ne on tosi hauskoja. Etenkin kun osalla leppiksistä silmät tosiaan katsoo eri suuntiin. :)
Sari: Voi onnea! Sulla on hyvä syy olla väsynyt. :) Meikäläisen väsymys ei kyllä taida olla samaa perua, vaan ihan tavallista talviväsymystä. Tylsää silti. Kiitos silmukkamerkki- ja blogikehuista, ne piristää mieltä tän harmauden keskellä! :)
Mulla on auttanu väsymykseen Mivitotal. Kallista, mutta toimii, tosin siitä voi tulla myös riippuvaiseks ;)
VastaaPoistaJa hei, jos väsyttää-saa levätä!
Aivan ihania leppiksiä!
Ihania leppiksiä :) Ihan tulee kesä mieleen, kun noita katselee.
VastaaPoistaHupaisia leppiksiä!
VastaaPoistaOtahan rennosti ja pötköttele jos siihen on mahdollisuus. Onhan tää pimeys ihan hanurista, sieltä minne päivä ei paista :)
Onnittelurapsutukset Hertalle!
VastaaPoistaJa vaikkei itseä väsyttäisikään, niin nukkuvaa koiraa katsellessa alkaa kyllä silmäluomet lupsahdella...
Hienon värinen neulomus tulossa, itsellä varmaan hajoaisi pää noin ohuilla puikoilla :)
Kuka kertois miten noi toimii kun en vieläkään tajua!? Onko noi merkit puikolla koko aika vai misä? =I
VastaaPoistaLiina: Mivitotal, pistetääs ostoslistaan siis. Ei haittaa vaikka maksaiskin maltaita. Kallimmaks tää flegmaattisuus tulee pidemmän päälle. :)
VastaaPoistaAnna-Kaisa: Oli tosiaan hauska nähdä eilen tapaamisessa. Mä tosin olin hieman horteessa, mutta silti. :) Pitääkin tuijotella noita leppiksiä enemmänkin, jos vaikka mieli kirkastuis kesää ajatellessa. ;)
Soile: Voi ei, nyt mä tajuan missä mä olen: siellä hanurissa tietenkin kun täällä on näin synkkää! :D :D :D
Laureli: Hertalle toimitetaan yksi erä lisärapsutuksia. :) Ja taidan samalla oikaista elukan viereen nukkumaan. Se kun on yksi parhaista unileluista tuhistessaan lämpimänä pötkönä peiton alla.
Voi olla että mun pää hajoaa ennen kuin toi slipari on valmis, mutta yritettävä on. Haluun käyttää ton langan johonkin, eikä nyt oo ollenkaan pitsifiilis, mikä oli toinen vaihtoehto. Katotaan kumpi on ennen valmista kamaa; slipari vai mä. :)
Heidi: Mä voin kertoa. :) Silmukkamerkit laitetaan puikoille silmukoiden väliin merkitsemään esim. kappaleen keskikohtaa, lisäysten kohtaa tms. huomiota tarvitsevaa paikkaa. Kun neuloessa tullaan silmukkamerkin kohdalle, muistetaan miksi se on siinä ja toimitaan sen mukaisesti (lisäys, kavennus, kerros vaihtuu jne.) Itse silmukkamerkille ei tehdä kuitenkaan muuta kuin siirretään se neulomatta puikolta toiselle.
Ihan samalla lailla voi käyttää langanpätkiä, mutta silmukkamerkit pysyy varmemmin paikoillaan puikoilla ja on sitä paitsi hauskan näköisiä. Ja niitä on kiva tehdä. :) Selviskö yhtään?
Valloittavia silmukkamerkkejä! Hertasta puhumattakaan :)
VastaaPoistaIhania leppiksiä! Noita pitäisikin hankkia ihan omaksi piristykseksi. Onnea IHQ-Hertalle! :o)
VastaaPoistaLeppikset on ihkuja <3
VastaaPoistaJokos se Hertta-neiti on niin iso tyttö?! Onnittelurapsutukset!
Toisinaan on vaan nukuttava ja levättävä, vaikka kellon ympäri. Kyllä se kevät vielä tulee ja sen mukana toivottavasti myös lisää virtaa itse kullekin. Voimia :)
Miia-Rebekka: Tuommoiset pienet otukset on kyllä kivoja. Siis sekä leppäkertut että hertat. :)
VastaaPoistaMakepeace: Siitä vaan Omakorun nettisivuille ja klik klik. Leppikset maksoi 0,50 e/kpl, joten ei se pahasti kirpaise vaikka hankkis koko parven. :)
Samma: On, Hertta on jo vuoden vanha. Mutta ei se kyllä silti kovin iso ole: painoa on hätinä 3,3 kiloa. Vaikka on se kumminkin melkein 3,2 kiloa enemmän kuin vuosi sitten (syntymäpaino 112 grammaa). :) Siitä jäi sitten kaniinimäyräkoira, kun se on noin hentoinen siro neiti. Meidän ihana!
Mä taidan kyllä lähteä kohta kotiin lepäämään, kun ei oikein jaksa keskittyä mihinkään kunnolla. Jos vaikka nukkuis kellon ympäri niin jaksais huomenna olla tarmokas. Ehkä.
Voi vitsi miten ihanat silmukkamerkit. Ja uninen pupu tietty on ihana myös.
VastaaPoistaPitäsikö tänä vuonna opetella sen verran, että oppis tekemään silmukkamerkkejä? Noi on meinaan tosi nättejä! Unikuurille vaan, joka ilta yhdeksältä nukkumaan, niin kyllä alkaa helpottaa. =)
VastaaPoistaTosi kivoja silmukkamerkkejä! Sai kyllä hymyn suupieleen.
VastaaPoistaJa missä välissä toi pieni Hertta on mennyt noin isoksi kasvamaan? Tai no sanotaanko että vanhaksi? Vaikka eihän yksivuosi vielä vanha ole? Kääk, no vanhemmaksi kuitenkin?
Ai se oli Pirkkalankaa! Oli kyllä tosi upeen väristä neuletapaamisessa. Ja vinkeet silmukkamerkit, heh :D
VastaaPoistaVoi ku ihania leppiksiä!
VastaaPoistaAura
Veikeitä silmukkamerkkejä. Oi, miten ihana, suloinen, lutuinen koiraneiti. Paljon onnea Hertalle runsaiden silitysten kera!.
VastaaPoistaHertalle myöhästyneet onnittelut! Nukkuminen on ihan liian kivaa kun on niin ihanat unikaverit <3 Tähän aikaan vuodesta olis niin mukavaa olla talviunilla.
VastaaPoistaMä haaveilen aina talvisin, että saisi olla karhu kun se voi hibernoida pimeän kauden yli. Sarastusvalo on sentään vähän helpottanut heräämistä, mutta päivän aikaiseen puolihorrokseen ei sekään auta. Leppikset on söpöjä, mutta Hertta on söpöin, onnittelurapsut mussukalle
VastaaPoistaSamaa oloa liikenteessä täälläkin... Nyt tuli vielä flunssa ja sen tuoma harmistus. En ole saanut Daisyakaan vielä puikoille - kohta tulee kiire!
VastaaPoistaKivoja silmukkamerkkejä! :) Tarttis varmaan itsellekin vääntää sellaisia jossain vaiheessa.
Samaa väsymystä ja apeutta on liikkeellä täälläkin. Vähän helpottaa nyt, kun lunta on tullut Helsinkiinkin. Harmi, ettei osaa vaipua horrokseen, talviunet tekis niiiin poikaa :)
VastaaPoistaRapsutuksia söpölle Hertta-hauvalle. Luna-labbis laittaa myös terveisiä ja onnittelee.
Taija K: Leppikset on kyl söpöjä, muttei oo kyllä meidän pienen rusakon voittanutta. Soon niin ihana. :)
VastaaPoistaLaura L: Silmukkamerkit on tosi käteviä, eikä niitä kyllä ole vaikea tehdä. Suosittelen! Ja unikuuri taitaa olla mulla edessä, kun sitä niin kovasti suositellaan. Tosin yhdeksältä nukkumaanmeno tuntuu tosi kovalta tavoitteelta. Saas nähä kuinka mäsaan itteni tainnutettua petiin niin aikaisin. Nuijalla, ehkä? :D
Milliini: Hyvä jos hymyilytti! :) Hertta-muru on aikuistunut ihan huomaamatta. Vaikka on se ihan pentu vielä suurimman osan aikaa, koheltaa menemään miten sattuu ja testailee murrosiässään meidän hermoja...
Kokonsa puolesta se on ollut "valmis" jo monta kuukautta, kun ei sen syyskuisen juoksunsa jälkeen oo kasvanut oikeestaan yhtään. Maaliskuun puolivälissä se on ollut meillä vuoden verran, niin että sitten taas vuorossa maksalaatikkokakkua ja onnittelulauluja. :)
Lotta: PIrkkaapa hyvinkin. Semmoista petrooliturkoosia, vaikkakin hyvin lähellä sinistä. Oikeestaan se on hämmästyttävän lähellä sinistä, ottaen huomioon että sininen ei kuulu mun väripalettiin yhtään. Nättiä silti. :)
Aura: Juu eikös vain? On kiva kun on seuraa neuloessa ja voi vaihtaa pari sanaa kun leppiksen kohdalle sattuu. Jotain siihen tyyliin että "how's it hanging?" ;D
Villa Lankala: Hertta kiittää, ja Vilma myös. :)
Jatta: Onnittelut toimitetaan perille pikimmiten. Nukkuminen koira kainalossa on kyllä ihanaa, mitä nyt tarttee vähän varoa ettei mankeloi sleep buddyä ihan litteeks. :D
Totoro: Muhun ei tunnu kirkasvalo- tai sarastuslamput tehoavan. Ylösnousu aamuisin on niin tahmeeta että tarttisin varmaan ämpärillisen lunta peiton alle viskattuna että tulis liikettä kinttuihin. Ei silti sanota tuota miehelle, koska muuten voi käydä niin että joku aamu mä saan hyvin kylmän herätyksen... :D
Hertta iloitsee huomiosta ja extrarapsuista. Niitä ei koskaan voi olla liikaa!
Siina*K: Flunssa, blaah. Otan osaa. Onneks Daisy tullee pienelle ihmiselle, niin että sen luulis olevan suht rivakkaa neulottavaa. Toivottavasti. :)
Satu: Lumi on kyl pelastus tähän harmauteen! Valaiseen maisemaa ihanasti ja vaimentaa ääniä. Rivakat lumityöt heti aamutuimaan auttaa myös käynnistymään, niin että mun puolesta lunta saa tulla vielä lisää vaikka huru mycket.
Vien terveiset ja rapsut Hertalle. Lunan pitsipöksyt ois muuten kiva nähdä. :)
Joo, kiitos. Olen luullut et ne jotenkin jää sinne neuleeseen alas roikkumaan ja niissä on sitten joku aukinainen silmukka, milleen ne saa sitten irti neuleesta.. =)heh.. *shamed*
VastaaPoistaTosi hupaisia silmukkamerkkejä!
VastaaPoistaJa onnea täältäkin 1-vuotiaalle Hertalle! On tosi suloisen näköinen koira :)
Onnea suloiselle yksivuotiaalle! Kauniin värinen neule tulossa. Hamstrasin itsekin Suomen-reissulla ohutta Pirkkalankaa vielä suunnittelemattomaan kirjoneuleeseen, vaikka tuo ohuus hiukan hirvittikin. Mutta kun siinä on niin ihania värejä!
VastaaPoistamääkin voisin mennä vallan mieluusti talviunille jokskin aikaa..
VastaaPoistavoi että mitä ihania leppiksiä! tahon kans! :)
onnee hertalle! kylläpä aika menee nopeesti, vastahan se tuli teille. :)
Heidi: Itsas on niitä sellaisiakin silmukkamerkkejä, joissa on pieni jousilukko tuon umpinaisen silmukan tilalla. Ne voi sitten jättää kerrosmerkeiksi tms. sinne neulotun osan joukkoon ja poistaa avaamalla lukon. Eli et sä ihan hakoteillä ole. :)
VastaaPoistaPaulaL: Leppikset <3 Hertta on kyllä suloinen muru, maailman paras mäyris ja unikaveri. :)
ColibriDreams: Pirkan värit on kyllä mahtavia, ja kun se vielä on ehtaa villaa niin mikäpäs sitä on hamstratessa. :)
Satu H: Uni maistuis mullekin, edelleen. Onneks on sentään valkoista lunta vaikka millä mitalla. Pimeää synkeyttä mä en kyllä jaksais nyt yhtään.
Hertta on tosiaan ollut meillä jo reilut 10 kuukautta. En enää osaa edes kuvitella elämää ilman sitä pikku termiittiä, se on niin tärkeä ja rakas osa meidän elämää. <3
Mä olen harrastanut täällä vähän samaa kuin Herttainen teillä. Makaan sohvalla vällyihin käärittynä kun kuume sahaa eestaas. Yksi koira tuli lisää komppaniaan, mutta käsillätekeminen on taas tasoa vaakatilkut. Pelastetaan sitten maailmaa vaikka tilkku kerrallaan
VastaaPoista