Kankaat ym. tarvikkeet: Ulkoilukangasta, vuorina fleeceä, kiinnitys kuminauhalla ja tarranauhoilla.
Nyt tulee sitten (taas) koirakeskeinen postaus, vaikka sisältö onkin käsitöitä koskevaa. Hertan eka villapaita oli tosiaan liian lyhyt, mutta jotain lämmikettä oli saatava, kun talvi päättikin tulla pääsiäisenä. Sain pikalainaan Jatan koirien takit, joista piirsin suuntaa-antavat kaavat. Niitä soveltamalla sitten ompelin Hertan mittojen mukaisen ulkoilutakin. Se on osoittautunut oikein toimivaksi ja lämpimäksi, mutta siitä huolimatta pitää varmaan pian ommella uusi: tyttö kun kasvaa sellaisella vauhdilla että tuo takki jää jo kohta pieneksi.
Lanka: Jämsän huopatehtaan Retu, kirjailussa liukuvärjättyä muliinilankaa.
Puikot: 3,5 mm, kauluksessa 4,5 mm. Viimeistelyyn 4,0 mm virkkuukoukku.
Takin lisäksi neuloin uuden villapaidan, jonka pituuteen lisäsin tällä kertaa reilusti kasvunvaraa. Tätä voi käyttää vaikka takin alla jos vielä tulee 15 asteen pakkasia (hrrr), tai sitten muuten vain takin korvikkeena. Mun mielestä yksivärinen peruspaita kaipasi jotain tyttömäistä blingiä, joten kirjailin selkään koristeellisen H-kirjaimen liukuvärjätyllä muliinilangalla. Pieni sydän on myös viittaus Herttaan (hjärta, pelikortit jne.).
Nyt kun pentu on vaatetettu on aika siirtyä takaisin ihmisneulelinjalle. Vaikka kevät kalenterin mukaan on jo pitkällä niin vilkaisu ulos vakuuttaa kyllä siitä, että pipot ja tumput on edelleen ajankohtaisia. Jos vaikka niitä sitten seuraavaksi.
Hertta on saanut arvoisensa vermeet.
VastaaPoistaVoiku sulonen ja suloset vermeet! Paleleeko nuo pienet koirat oikeesti pakkasella niin, että pitääpi olla takki? Meillä oli aina vaan isoja koiria, ja niille ei tarvinnut, joten ei mitään hajua asiasta.
VastaaPoistaHertta on ihanainen!
On se vaan söpö ja niin somat vaatteetkin.
VastaaPoistaMarsvin, kyllä lyhytkarvaiset mäyrikset ainakin palelee! Minun koiraneidilläni on niin vähän karvaa mahapuolella, että ei ihmekään, jos tulee vilu. MÄyräkoirat ovat usein myös kovasti lämmön perään - tiedän useammankin, jotka saattavat kesäisin maata auringonpaahteessa tai tulla mielellään saunaan... :)
VastaaPoistaHertta on niiiin soma - ja tyylikäs! Kaikkea hyvää teille!
My first tuulipuku! Tottakai punaista Hertalle. Kelpaa ulkoilla ja tiirailla pieniä poikakoiria...
VastaaPoistaVillapaitakin on tosi hieno. Mulla ei hermo kestäisi muliinilangalla kirjailemista.
Tänään vasta bongasin tämän pienen ihanaisen. Kyllä sen nyt kelpaa lenkkeillä, mittatilausvarusteissa.
VastaaPoistaoi miten hieno takki ja ihana villa paita!
VastaaPoistaMä oon selannu netin läpikotasin ja ettiny kaavoja, mutta ei noita pahemmin ole. Mutta jotain tässä pitää kehittää. Toistaiseksi tuolla pienellä paidalla taretaan kun ei ulkoilla pahemmin vielä-
Kyllä Hertan kelpaa!
VastaaPoistaHienot vetimet Hertalla! Varsinkin tuo kirjailtu paita on oikea söpöläinen, kuten kantajansakin. :o)
VastaaPoistaNoi on tosi kivoja, varsinkin tosta villapaidasta tykkään! Harmi, et oma koira on niin karvaisia et sil tulee pakkasillakin kuuma villaneuleiden kanssa... ;)
VastaaPoistaIhana Hertta ihanassa neuleessa.
VastaaPoistaOlen joutunut suihkuttamaan omat huovutetut tossuni ja miehen reinot etikka-vesi seoksella, jotta niistä jäis jotain meillekkin pidettäväksi 1-vuotiaalta cockeritytöltä, mutta myönnän että neuleita ei tulisi varmaankaan pidettyä jos ne tuoksuis etikalta, joten nätit pussukat varmaan parempi ratkaisu tähän pieneen tuholaiseen.
terkuin Maikki
aww.. voi pientä. :) kyl hän nyt tarkenee. :)
VastaaPoistaWeirdRockStar: Näin, kyllä vain.
VastaaPoistaMarsvin: Ei kai se koiran koosta niin paljon oo kiinni kuin karvapeitteen pituudesta/vahvuudesta. Lyhytkarvaisena Hertalla on melkoisen kylmä talvikeleillä, ja kun kääpiömäyräkoiran maavara ei etenkään näin pentuna ole kuin muutamia senttejä, niin kalsa käy mahanahkaan aika ikävästi. Kivempi on peuhata pihalla kun on kroppa lämpimänä.
AnniKainen: Hertta kiittää, samoin hänen henkilökohtainen ompelijattarensa. :)
Päivi: Näinhän se on. Hertalla on kans osa masusta lähes karvaton, niin että ei ihme jos kylmä hohkaa sitä kautta luihin ja ytimiin. Kun tosiaan on matalajalkainen tämä koiramalli.
Aurinko on tänään kilottanut komeasti, ja Hertta kellii antaumuksella olkkarin lattian auringonläikissä. Lisää lämpöä, kiitos! :)
Karoliina: Heee, hyvä toi tuulipukujuttu, en tajunnu ennen kuin sanoit sen! :D Pitäiskö tehä itellekin mätsäävä, kun kuitenkin ollaan samaa perhettä. ;)
Hanna: :)
Kasil: Nettiä selailin minäkin, mutta totesin että parempi tehdä hyväksi todetun mallin pohjalta --> Jatan koirien testaama malli muuntui helposti Hertalle sopivaksi. Kannattaa tosiaan ensin tehdä kokeiluversio lakanakankaasta, ja sitten siitä muokata omalle koissulle sopivat kaavat.
Kanerva: Hertta on hyvin tyytyväinen pieni pentu. Kukapa ei kun saa rakkautta, hellyyttä ja lämpöä yllinkyllin. :)
Makepeace75: Kiitokset kehuista. Kirjailu oli nopea ja kiva tehdä, kun väritkin meni nätisti itekseen. Kätevää tuo liukuvärjätty muliinilanka.
Mirzu: Tack! Hertta ei ole aivan yhtä innoissaan kuteistaan, siis pukemisvaiheessa, mutta kyllä ne sitten kelpaa kun ne on kerran päälle saatu. Eikä neidillä sinänsä mitään niitä vastaan ole, mutta kun pitäis päästä siinä pukemisen lomassa maistelemaan vetimiä kanssa... ;)
Maikki: Etikka on tuttu aine täälläkin, huoh. Toistaiseksi sitä on sivelty vain ei-toivottuihin pureskelupaikkoihin, vaatteet on vielä saaneet olla rauhassa. Hyvä niin, kun ei se etikankatku oo omiakaan lempituoksuja. :)
Satu H: Tarkenee toki, ja koko ajan paremmin kun ilmat lämpenee. Ja kesällä sitten peuhataankin ihan ilkosillaan! (Koira siis, en minä.) :D
No näinhän se varmaan on! Eihän Hertta palella saa! Mua hauskuutti idea saunovasta koirasta ;-)
VastaaPoistaHertta on kyllä niin ihana söpöläinen! Villapaita sopii sille tosi hyvin. Mietinkin, mitä koiru tykkää pukemisesta... Meidän entinen koira kun inhosi jo kurasäillä laitettavia tassunsuojiakin. Tosin eipä sille lämmikettä tarvinnutkaan laittaa, kun turkkia riitti omasta takaa (kyseessä olisi siis partacollie).
VastaaPoistaAivan ihania tekeleitä kaikki =)
VastaaPoistaIhana eläinlapsi:). Taitaa olla samaa laatua miun Britan kanssa. Hienoja vaatteita!
VastaaPoistaKoirien vetimistä ei ole minulla ymmärrystä sattuneesta syystä, kun en ole koskaan omistanut koiraa. Mutta täytyy kehaista tuota kirjailua, tosi siistin ja kivan näköinen. Mistäs olet oppinut tai opetellut? Mulla oli vanha sukulainen, joka teki tuollaisia (tosin yksivärisiä) lakanoihin jne., ja olen luullut, että tuo nimikoimistaito on jo kuollut.
VastaaPoistaMä oon ollu vähän koirien vaatettamista tyyliin "höh, niillä on TURKKI", mutta aivan, koiriahan on saatettu jalostaa myös vähän vähemmän siperiamaisiin olosuhteisiin... joskus ottaa vähän aikaa ennen ku bonjaa :). Joten hienot vaatteet, villapaita vielä hienompi. Tarviskohan mun vanhempien Norwichin terrieriki paitaa, jossain ikivanhassa Novitassa on muistaakseni ollu ohje...
VastaaPoistaMarsvin: Hertta ei oo vielä päässy saunaan asti, kun meidän kämppään ei tuota mukavuuslaitosta kuulu (höh). Luotan kuitenkin siihen, että "serkkulikat" elikkäs Jatan hauvat opettaa kesällä meidänkin neidin nauttimaan mökkisaunan löylyistä. :)
VastaaPoistaColibriDreams: Kyllä pukeminen luonnistuu aivan hyvin, ja päivä päivältä paremmin. Herkkupalat motivoi kummasti sukeltamaan kuono edellä päänaukosta sisään, oli kyseessä sitten punainen tuulipukutakki tai toi villis. :P
Samsara: Kiitos. :)
Kaisumaisu: Samaa sorttia taitaa olla, tosin Hertta on kääpiömäyris (ja saattaa jäädä kaniiniksi). Eikös Brita oo ihan reilunkokoinen mäyräkoira, vai onko sekin näitä minejä?
Korianteri: Kiitos kehuista! Olen täysin itseopetellut kirjoja, kun yläasteellakin opetettiin vain ristipistoja ja nekin melko nopeasti. Mä kuitenkin olen aina tykännyt nimenomaan muista kirjonnan muodoista, joten yrityksen ja erehdyksen kautta on oppi tullut. Enkä varmaan tee pistoja aina ihan oikeaoppisesti, mutta mulle riittää tämäkin taso. :)
Lotta: Hertan mahanahka ois kyllä syväjäässä ihan näillä meidänkin leveysasteilla ilman takkia tai paitaa. Mun mielestä koirien vaatetus pitää lähteä käytännöllisyydestä ja tarpeesta, ei siis sirkusmaisesta koristepukemisesta, jolla tehdään koirasta ihmisten silmissä huvittava. Meidän Hertta ainakin osoittaa ottaa nokkiinsa jos huomaa että me nauretaan sille. Ja sit mennään vähäks aikaa nurkkaan murjottamaan ja mulkoilemaan syyttävin katsein julmia ihmisiä. :D
Norwichi kai pärjää suht hyvin, kun on sitä karvaa reilumminkin. Mutta ei kai silläkään olis mitään lisälämpöä vastaan, jos sua huvittaa alkaa koiralle neuloa. :P
Voi, Hertta on niin söpö! <3
VastaaPoistaVilma!
VastaaPoistaMyytkö / teetkö tilaustyönä näitä ihania koiran lämmittimiä?
Anonyymi: Pahoitteluni, en ainakaan näillä näkymin tee koiranvaatteita tilauksesta. Omalle koiralle kun pystyy tekovaiheessa vermeitä aina tarpeen tullen sovittamaan, mutta pelkkien mittojen varassa en voi taata sopivaa lopputulosta.
VastaaPoistaLisäksi materaalikustannusten ja työn hinnan jälkeen en oikein usko, että tekemäni koiranvaatteet olisivat hinnankaan puolesta kilpailukykyisiä valmisvaatteiden kanssa.
Mukavaa kuitenkin kuulla, että jonkun mielestä nämä ovat sen verran kelpoja kuteita että niistä voisi jopa maksaa. :)
No voi pahus! Kävelyttäisin niin polleana bokseriani tuommoisessa villiksessä. Sun tekemissä koiranlämmittimissä on asennetta, hinta on siinä toisarvoinen.
VastaaPoistaMutta on se kyllä totta, että kun ei pääse välissä kokeilemaan, niin saattaa tulla kippana villis ja sitä häpeän ja nöyrytyksen ilmettä meidän neidin naamalla ei pysty katselemaan kukaan.
Kiitos kuitenkin!