Tangled Yoke Cardigan taisi tosiaan taannuttaa mun mielen syksyisiin väreihin. Tumman petroolin lisäksi olen nimittäin taas sotkeutunut ruskeaan ja oranssiin, vaikka kaiken järjen mukaan mun pitäis tällä hetkellä kylpeä erisävyisissä vihreissä hiirenkorvista ja varhaisista krookuksista haaveillen. Sen sijaan mä olen jostain syystä ympäröinyt itseni maanläheisillä ja tummilla sävyillä. Mun sisäinen kello taitaa jätättää useammalla kuukaudella...
Pudonneiden vaahteranlehtien loistoa löytyy tästä oranssista myssystä, joka tosin on jo saanut purkutuomion. Garnstudion ohjeessa ei ole vikaa, vaan ongelma on allekirjoittaneen käsialassa: nurjissa osuuksissa on ihan järkyttäviä railoja, nuhruja ja omituisia lankasotkuja. Mä en pysty sulattamaan tuollaista jälkeä, etenkin kun kaikki kuprut kun erottuu harvinaisen selkeästi juuri otsan kohdalla. Parasta on purkaa nöyrästi, koska noiden epätasaisuuksien ja takkujen takia myssy jäis kuitenkin käyttämättä hattuhyllylle ilkkumaan.Käänteinen värimaailma näkyy myös sisustuksessa. Yleensä puen tässä vaiheessa vuotta sohvan puhtaan valkoiseen ja tyynyt kirkkaisiin kevään väreihin. Nyt kuitenkin mullan ja maan sävyt puskevat esiin myös olohuoneessa, osittain siksi, että teemme kodistamme pentuystävällisempää. Tää tarkoittaa paitsi turvallisempaa ympäristöä uteliaalle koiranpennulle myös siivoamisen kannalta huolettomampia materiaaleja.
Viimeisin tähän liittyvä projekti koskee sohvan irtopäällisiä. Valkoinen sohva kun ei ehkä ole paras vaihtoehto sisäsiistiksi opettelevan pennun löhöilypaikaksi. Sain kaverilta hälle tarpeettomiksi jääneet irtopäälliset, joiden violetti väri ei mua erityisemmin miellyttänyt. Eipä siis muuta kuin pesukoneeseen ja Dylonia perään. Simsalabim, nyt meillä on tummanruskea sohvan irtopäällinen, josta ei kuratassujen jäljet erotu. Kelpaa siis nuhjata ja peuhata, oli vuodenaika mikä tahansa!
Viimeisin tähän liittyvä projekti koskee sohvan irtopäällisiä. Valkoinen sohva kun ei ehkä ole paras vaihtoehto sisäsiistiksi opettelevan pennun löhöilypaikaksi. Sain kaverilta hälle tarpeettomiksi jääneet irtopäälliset, joiden violetti väri ei mua erityisemmin miellyttänyt. Eipä siis muuta kuin pesukoneeseen ja Dylonia perään. Simsalabim, nyt meillä on tummanruskea sohvan irtopäällinen, josta ei kuratassujen jäljet erotu. Kelpaa siis nuhjata ja peuhata, oli vuodenaika mikä tahansa!
Vai että huono käsiala!? En ois huomannu kyllä! Nätti myssy jokatapauksessa ja sääliksi käy!
VastaaPoistaTeidän sohvahan on täydellisen keväinen. Ainakin meidän kukkapenkki noudattaa juuri noita värejä, kunhan vähän lämpenee - ruskeaa maata, vähän vaaleita lumiläikkiä ja sinisia krookuksia. Vihreys tulee sitten myöhemmin, kyllä sun sisäinen kello ehtii vielä sopeutua :)
VastaaPoistaSä oot kyllä merkillinen tapaus ku sulle tuntuu sopivan kaikki värit :). Kivan olonen oli toi myssy, mutta jonkun asteen perfektionistina itekki ymmärrän, kuinka ne virheet voi ahdistaa... Ja pentukuvia ootellen! Saatte toimia mun koirakuumeen kyberhoitona =). Se oli niin _ihana_ se kuva... huoh.
VastaaPoistaMusta tuo oranssi pipo on ihana!
VastaaPoistaJännittävää tuo pennun odotus, mitähän se pentu tykkää kaikista lankakeristä ;) Näytäthän sitten kuvia!
kaunis myssy! en minäkään siinä mitään vikoja näe. ja hei, onhan oranssi myös kevään väri, pirteä ainakin! :)
VastaaPoistaSohva on IHANAN värinen. Olisin halunnu meillekki tummanruskean sohvan, mut noi kaks valkoista koiraa olis saanu sen toooosi kauniiksi jo tunnissa :P Hiekka tai tumma beige toimii paremmin meillä, ei ihan näy kurajäljetkään :) Mut ne juoksut, aijaijai...
VastaaPoistaOleks ny aivan varma, ettei valmiin työn uppokylvetys taltuttaisi käsialaa myös Itsekriittisen Neulojan silmään sopivaksi. Sillä kun on tapana tehdä taikoja, etenkin noille sileänurjaosuuksille. Myssyssä kun näyttäis olevan potentiaalia!
VastaaPoistaMarsvin: Ihan oikeasti, usko pois. Mä en tiedä miten siinä kävi niin, mutta nurjat silmukat on ihan vinksin vonksin ja sitten se lankakin on joissain kohdissa hajonnut kun yritin vähän tasoitella, öhm...
VastaaPoistaMutta ollos huoleton, aion yrittää uusiksi toisilla puikoilla ja vähän vielä huolellisemmin. Myssyn malli kun vaikuttaa muuten erittäin lupaavalta.
Totoro: Totta muuten, oot oikeassa. Ja kyllähän valkoinen ja turkoosi raikastaa kivasti muuten tummaa tunnelmaa. Mä luulen, että mun sisäinen kello pääsee takas normaaliin rytmiin heti, jahka aurinko suvaitsee tulla vetämään sen käyntiin. ;)
Lotta: Aika monet värit on mun kavereita, mutta tummansiniset, liilat ja mintunvihreät saa mut näyttään meritautiselta. Tai ihan muuten vaan tautiselta. Vai oiskohan se niin, että ne värit sopii, joita tykkää pitää --> ilme ja fiilis ratkaisee?
Pentukuvia tulee varmasti, mut ite otettuja on vielä rajallinen määrä. Parin viikon päästä kamera räpsyykin sit tiheään tahtiin kun koissu saapuu kotiin...
Liina: Varmasti näytän! Lankakerät onkin kiinnostava tutustutmiskohde, etenkin täysvillaiset ja rasvaiset hahtuvat kiinnostaa yleensä koiria. Niissä kun on joku lampaan haju vielä tallella. :)
Satu H: Nii-i, kyl oranssi käy mihin vuodenaikaan vain. Mä ainakin tykkään, ja piristyn myös.
Jatta: Mä oon tosi tyytyväinen värjäystulokseen. Onnistui vaikka värjäsin kahdessa erässä. Mä luulen et meidän tytön punaruskeaa karvaa saa kans nyppiä huolella vähän kaikkialta. Ja ne juoksut, jep jep. Niitä odotellessa! :P
Iona: Olen, valitettavasti. Ne on niin karmeita kupruja ja railoja ettei edes huolellinen manuaalinen korjaus auttanut. Purkuun siis ja uutta versiota puikoille!
Pirtsakka pipo, en kyllä purkais, mutta eihän sille voi mitään jos sisäinen perfektionisti niin käskee tekemään ;)
VastaaPoistaÄhhh. Mäkin haluan kuratassut, vaikka valkoiselle soffalle.
VastaaPoistaPipo on ihan upea, mitä se kitisee :-)
Tuo pipohan on kivan näköinen. Hän taitaa olla kovin kriittinen :)
VastaaPoistaTeillä taidetaan elää odotuksen aikaa.
Helena: Joskus on vaikeeta kun järki sanoo että älä hyvä nainen heitä hukkaan tehtyä työtä, mitäs pienistä virheistä, kun samalla tinkimätön näin-se-pitää-tehdä-puoleni vaatii virheetöntä lopputulosta. Phuuh. :)
VastaaPoistaHarvemmin kuitenkaan toi jälkimmäinen kireäpipoinen puoliska voittaa, ja voi olla että se taipuu järjen edessä tämänkin myssyn suhteen. Kun se oli niin hidasta tehä 2,5 millin puikoilla... :P
Piikkari: Kurat sohvassa on niin pientä verrattuna tassuttajan tuomaan iloon. Tulis jo!!! :) Ja juu, pitäis varmaan rasvata saranat tai hankkia joku sumentava peili, niin noi pikkuvirheet ei ärsyttäis niin kovin.
AnniKainen: Hän yrittää olla hellempi myssylle, vaikka se melko kuriton tapaus onkin. Odotus on innokasta, enää pari viikkoa jäljellä, jei!
Onhan oranssi mitä parhain kevätväri, loistaa kilpaa auringon kanssa. Ja mitä petrooliin tulee, hm, onhan se vihreään päin.
VastaaPoistaEiköhän sitä mene sisäinen kello vähemmästäkin sekaisin, kun syksyn jälkeen ei tullutkaan talvi, vaan...syksy? ja nyt tulee kai taas ...syksy?
VastaaPoistaMyssy on mainio noinkin mutta saat kyllä multa kunniotusta, että jaksat purkaa ja tehdä uudestaan. Itsekin vähän yrittänyt opetella siihen, että aina ei ole parasta saada nopsaa valmiiksi, jos ei sit kuitenkaan tuu käytettyä, kun ei mieleinen. Vaan on se musta vaan tuskaista lähteä purkamaan...
Ja kiitos blogista, olen hiljaisesti tätä lueskellut hetken ja kovasti tykkään!