Vuonna 1984

George Orwell kirjoitti 1940-luvulla synkän tulevaisuuskuvauksen totalitaristisesta yhteiskunnasta romaanissaan Vuonna 1984. Kirjassa valtio valvoo kansalaisiaan ja pyrkii muokkaamaan heidän mielipiteitään Puolueelle suotuisaan suuntaan; valvontaa tehostaa uuskieli, jota käyttämällä kansalaisten on mahdotonta ajatella väärin Puolueesta. Miten tulikin kyseinen Orwellin kirja mieleen, kun Lähetyskirpparilla mun käsiin osui tämä Kodin kuvalehden erikoisliite vuodelta 1984... :D

Täytyy sanoa, että Orwellin skenaario ei ainakaan vuoteen 1984 mennessä ollut täysin toteutunut, tai ainakin Isoveljen valvova silmä on pahasti lupsahdellut nämä neuleet suunnitelleiden kansalaisten kohdalla. Jonkinlaista uuskieltä lehti kylläkin sisältää, sillä nykyihmisen on välillä hiukka vaikea ymmärtää joitain tekstissä käytettyjä sanoja ja ilmaisuja. Ymmärrätte pian, mitä tarkoitan; luvassa on siis naurua koko sen 20 sentin kolikon edestä, jolla lehden ostin... :)

Lehden kansi vaikuttaa tietysti paljon ostopäätökseen. Tässä kanteen on panostettu kunnolla, niin että lepakkopusero näkyy koko komeudessaan. Sisäsivuilla hehkutetaan, että "lepakkohiha on muotia" ja "sopii harvinaisen monelle". Ainakin eka väite pitää paikkansa tälläkin hetkellä, valitettavasti, menkää vaikka Hennesille katsomaan tai avatkaa joku viimeisimmän puolen vuoden sisällä ilmestynyt Novita. :P

"Mikä upea jakku!" Ai, missä muka?! "Tähän kappaleeseen on käytetty kovasti huudossa olevaa geometrista kuviointia kolmella värillä - - - Arkajalka värien suhteen pudottelee koko ihanuuden yhdellä värillä. Katsopas kaunista, pussittavaa muodikasta hihaa." Hirn!!! :D

"Pojat on puettu muutteeksi oikein iloisiin ruutuihin, on villatakkia, puseroa ja liiviä, solmiota ja värejä, joista voi valita miehelle sopivan." Tässä olis nyt sitä uuskieltä; lehti viljelee monessa ohjeessa muutteeksi-sanaa, joka on ainakin mulle ihan uus tuttavuus. Tarkoittaa siis samaa kuin vaihteeksi, oletan. Joku paremmin asiasta perillä oleva varmaan osais kertoa, oliko se yleinenkin sana kaheksankytluvun alussa, vai yrittikö toimittaja vain olla erikoinen... Ite olin tuolloin kolmi-nelivuotias enkä tietääkseni käyttänyt em. muoti-ilmaisua leikeissäni. :) Huomatkaa muuten, että oikeanpuoleinen mallipoika on näyttelijä Risto Autio a.k.a Kotikadun Hannes!

Ja nyt huomio erityisesti kaikki ne, jotka ovat uutena vuotena luvanneet aloittaa liikuntaharrastuksen: "Tässä on tosimukavat ja joustavat trikoot mitä moninaisempaan liikuntaan jazzbaletista joogaan ja jumppaan." Ja mikä kiinnostavinta, trikoot neulotaan villalangasta! :D Eipähän ainakaan pääse lihakset kylmenemään näissä tamineissa. :D :D :D

Kuten todettu, kuvien lisäksi myös lehden teksteistä löytyy huvittavia yksityiskohtia. Esimerkiks tytön röyhelöistä mohairpuseroa mainostetaan "ihan dianamaiseksi", pitkä villatakki neuvotaan kuromaan vyötäröltä kiinni nahkavyöllä ja huomioidaan myös villa-allergikot toteamalla, että "villalle allergisen lapsen äiti on suorastaan hepakassa lapsen vaatteiden vuoksi." Hepakka?! :D

Lisäksi kerrotaan, että "suomalainen mies on arka värien käytössä. Mutta me naisethan heille ainakin puserot neulomme." Eli hällä väliä, vaikkei mies tykkää pinkistä, mehän nämä asiat päätämme. :P Toisessa neuleohjeessa miesten väriarkuus on otettu huomioon: "Geometriset kuviot ovat suuressa huudossa. Mukava on tarjoilla niitä miehelle muutteeksi. Värit ovat hillityn tyylikkäät, joten ujokaan uros ei säikähdä." :D

Muistammehan myös, että "hartiahuivi on mukava kapistus viileinä kesäiltoina ja talvella, jos vilu värisyttää kotona - - - Temperamentikas olento virkkaa tämän tulipunaisesta langasta. Siinä vasta yhdistelmä mustan puvun kanssa, vouv!!!" Pitänee muistaa tää vinkki huomenna, kun meen ostaan lankaa toista Sagittaria-huivia varten, jos vaikka haluaisin joskus olla temperamentikas olento... ;)