Raitasukat

Malli: Tavissukat kärjestä alkaen.
Lanka: Nitorilla ja karamellivärillä värjättyä seiskaveikkaa n. 100 g.
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot.

Villasukat tulee nyt tarpeeseen: toissapäivänä tuli pakon edessä vietettyä yhteensä 2,5 tuntia bussipysäkeillä tuulessa ja pakkasessa (jännä juttu miten talven tulo aina yllättää TKL:n/VR:n/aurauskaluston). Flunssahan siitä tuli kuumeineen ja kurkkukipuineen, niin että tänään oon makoillut sängyssä ja sohvalla itteeni parantelemassa. Ja samalla neuloin sukat loppuun. :)

Näissä tuli kokeiltua ekaa kertaa pariakin hommaa, nimittäin raitoja ja tiimalasikantapäätä. Mä oon elämässäni neulonu yhteensä ehkä vain neljät villasukat, siis loppuun asti. :) Ekat väkersin seiskalla käsitöissä, ja se oli niin puisevaa ja teknistä hommaa (ehkä kässäopen opetustavasta johtuen), että homma ei ottanu tulta sen jälkeen pitkään aikaan. Mulle jäi se kuva, että sukan kantapää on toooosi vaikee tehdä, vain parhaat pystyy siihen ja se että onnistuin tekemään sukkiin palmikkojoustimen virheittä oli ennätysmäinen suoritus; palmikot kun oli ihan extremeä meidän opettajan mielestä.

Mä tykkään tehdä sukat kärjestä alkaen, kun siinä ei kerkee kyllästyyn ja voi lopettaa varren lyhyeen jos into lakkaa. Nyt kuitenkin tein varsista just niin pitkät ku lankaa riitti. Raidat on ihan ok, vaaleanpunainen tosin loppu jo nilkassa. On ainaski lämpimät ja tykkään väreistä.

Tiimalasikantapää oli tosi nopee ja helppo tehdä, mutta ois ehkä kannattanu tehdä jonkinmoiset kiilalisäykset istuvuuden parantamiseks. Tosin kokemuksesta tiedän, että nääkin sukat lösähtää käytössä sen verran, niin että on toisaalta ihan turha alkaa kikkaileen istuvuuden parantamiseks. Hyvin nää jalkaan sopii, ja jalassa nää pysyykin lähipäivinä, ettei tauti pahene.