Rääveliin

Nonni, nyt tää Blogger tempun teki. Taas. Ei anna lisätä kuvia eikä muokata tekstiä millään tavalla. Hmph. Laitan kuvan ja linkit myöhemmin, jos B:n kiukuttelu ois vaikka tästä vähän laantunu siihen mennessä. (Tääkin teksti ois ollu kursiivilla, mutku mutku... Ärsy Blogger!) :(

Kiitos kaikista helmikahvalaukun kehuista! :) Mäkin tykkään laukusta kovasti, ja sen myötä Putkis alko pitkästä aikaa inspiroimaan. Virkkasinkin sitten eilisiltana pienehkön laukkuaihion. Mulla oli loistoidea kahvoja varten, mutta se osoittautukin sudeksi eikä siitä siksi sen enempää. :) En vielä tiiä, minkälaiset kahvat laukku saa, mutta eiköhän sekin ajan kanssa kirkastu. Koska lankaa ei ollut suunnattomia määriä jäljellä, kastelin tekeleen ja pistin sen märkänä venytykseen. Apuvälineinä tärkeässä toimituksessa ovat pari lehtikansiota, suorat puikot (löytypä niillekin jotain järkevää käyttöö) sekä muovipussilla suojattu puolivuosikerta Aku Ankkoja kansiossaan. Luulis venyvän ja kuivuvan sopivaks viikonlopun aikana.

Laukku saakin jäädä venytykseen ihan yksikseen, tää nimittäin lähtee kohta Hesaan ja sieltä la-su Tallinnaan, jipii! Muiden bloggaajien kattavien reissuselostusten ja lankalöytöjen perusteella sekä Lauran diilaaman lankakauppakartan avulla luulen kyllä löytäväni lankoja ihan riittämiin. Ja ehkä vähän liikaakin. ;) Koska reissuseurana on neljä vähemmän käsityöhenkistä ihmistä, niin laajempi lankakauppojen katsastus jäänee toiseen kertaan. Pääasiallisena käyntikohteena onkin sen vuoksi Liann-Löngad, jonka anti muiden Tallinnan-matkalaisten kertomusten perusteella vaikuttaa lupaavimmalta.

Nyt pitää vaan toivoo, että J. Föhrit sun muut vielä tän kerran kuulis mun toiveeni ja pitäis tuulen suht tyynenä ja aallot matalina lauantaiaamuna. Meidän purtilo nimittäin jää tykysti satamaan, jos merisää vaikuttaa turhan rajulta. Sit pitää tyytyä shoppaileen Hesan lankakaupoissa, mut ei se oo enää yhtään niin hohdokasta, kun on virittäny itteensä Tallinnan tunnelmaan. :/

Ai niin, kävin tiistaina leffassa katsomassa Volverin. Mä en aiemmin oo pahemmin piitannu Penelope Cruzista, mut eipä se ookaan yhtään hullumpi pirjo. Espanjan kieli oli kanssa rattoisaa kuultavaa, mutta siltikin löysin leffasta jotain vieläkin kiinnostavampaa seurattavaa: Penelopella oli elokuvan aikana useampikin pitsineuleinen villatakki päällään, ja viimeinen vartti menikin multa siihen, että yritin muistella, mistä se kaikkein kivoimman omenanvihreän neuletakin mallikuvio on tuttu. Harusha- ja saunasukat kävi mielessä, mutta hittolainen kun ei voinu laittaa katsomosta pausea päälle että ois voinu tarkastella kuvioo kaikessa rauhassa. Hyvä leffa enivei. :D