Vihdoinkin viikonloppu!

Työviikko on ohi, onneks! Nyt voinkin sitten viettää koko viikonlopun käsitöiden parissa, kävin tänään ostamassa saumurilankoja Eurokankaasta. Ihme kyllä yhtään kankaanpalaa ei tarttunu mukaan, vaikka kerrankin kiertelin laareja heräteostosten toivossa enkä niiden pelossa, niinku yleensä. No, nyt onkin sitten hyvä tilaisuus pemmastaa omat kangasjemmat läpi ja tehdä niistä jotain kivaa. Saumuri tossa jo odottelee pääsyä pahvilaatikosta, jänskättää... :)

Malli: Moda 5/2006 pienin muutoksin.
Lanka: 7 veljestä ja nimetöntä mohairlankaa, yhteensä 70 g.
Puikot: 4 mm ja 5,5 mm bambupyöröt ja 5,5 mm sukkapuikot.
Lisäksi: Pitsihaarukka ja virkkuukoukku kukkaa varten.

Neuloin iltapuhteena pipon valmiiks. Tykkään siitä kovasti, tosin väri on melko kirkas. Tällä hetkellä tummempi turkoosi kiehtoo ehkä enemmän, mutta nää langat on viime talven peruja. Huivin neuloin jo viime keväänä tosta mohairista, nytpä on sitten siihen sopiva pipokin. Koska pelkäsin ettei mohairlankaa ootarpeeks jotta siitä vois kaksinkertaisena neuloa pipon, niin päädyin käyttämään seiskaveikkaa ja mohairia yhdessä. Ja tietty näin jälkeenpäin pystyy arvioimaan, etä oishan se mohair itekseenkin riittäny, hmph. No, ainaski myssy on lämmin, ja langat on niin samanväriset että tää oli lopulta ihan hyvä ratkaisu.

KatiO löysi Södera-sukkien ohjeesta virheen, jonka kävin äsken korjaamassa. Kohdassa Suora teräosa, jossa selitetään silmukoiden jakautuminen puikoille mallineuleen ekalla kerroksella, oli 3. puikon alussa yksi langankierto liikaa. Kiitos KatiO, nyt ohje on siltä osin korjattu! :) Toivottavasti virheestä ei ole ollut ihan kamalasti haittaa ja päänvaivaa, pahoittelen! :/

Kiiiiiiire!!!

Tää on ollu ihan hullu viikko töiden suhteen, kotiin en oo päässy yhtenäkään iltana ennen kahdeksaa. Ja tänäänkin täällä menee myöhään, ähh... :(

En siis oo ehtiny ottaa perjantaina saapunutta saumuriani ees pois pakkauksista, tosin ohjekirjaan perehdyin silmät innosta kiiluen heti samana iltana. Kauhee hinku ois päästä surruuttelemaan, mutta mistäpä sais aikaa siihen? Mä haluan nimittäin voida keskittyä kunnolla Ekaan Kertaan, eikä mulla oo vielä ollut sellasta aukkoa aikataulussa, että se ois ollu mahdollista. Murrr. Viikonloppuna ehdin sentään kaiken muun touhuamisen välissä neulomaan apupupun. Kaulahuivi hahtuvaa, kaikki muu seiskaveikkaa itse värjättynä. Pupuosa on luonnossa ah niin muodikasta myyränruskeaa, vaikka se tässä näyttääkin harmaalta. Hitto ku ei ehdi oleen kotona valoisaan aikaan, niin että kuvatkin on sitten tällasia. Vielä ku sais ton pupusen joskus postitettua...

Eilen illalla (myöhään, huoh) hyppäytin puikoille helmineulepipon syksyn Modan (se kuva, jossa Karita Tuomola poseeraa) ja Jatan innoittamana. Seiskaveikkaa ja jotain nimetöntä mohairia yhdessä 5,5 mm puikoilla. Valmistuis tosi nopeeta, mut vitja ku ei silti ehdi/jaksa. Perjantaina onneks hellittää töiden suhteen, ja vielä kun mies lähtee poikaporukassa mökille viikonlopuks, niin meikä pääsee saumuroimaan ylhäisessä yksinäisyydessään. Olispa jo perjantai!!! :)

BTW: Lisäsin pari kuvaa Södera-ohjeeseen.

Ohje, olkaa hyvä!

Kiitos kaikille pitsipolvisukkia kommentoineille, nyt voin todeta, että ne on ihan sairaan ihanat myös käytössä. Alla olevassa postauksessa on halukkaille saatavilla pitsipolvisukkien ohje. Tsekkasin varmuuden vuoks Hedera-sukkien suunnittelijalta, että ohjeen julkaisu on ok. Vihreetä valoa tuli, kehujen kanssa! Vähänks oon otettu. :)

Kiitos sukkien nimestä kuuluu Jatalle, nyt ne on siis Södera-sukat! :D Jos ohjeessa on epäselvyyksiä tai epäjohdonmukaisuuksia, niin kertokaahan toki. Laitan ohjeeseen pari lisäkuvaa, kunhan jälleen Blogger suostuu yhteistyöhön kuvien latauksessa.

Södera-sukat

Södera-sukat ovat saaneet vaikutteita Rowanin Anna-sukista, ja Söderoissa käytetty mallineule on tuttu esimerkiksi Hedera-sukista. Vaikka näiden polvisukkien ohje onkin oma kehitelmäni, niin ne muistuttavat ulkonäöllisesti Hedera-sukkia melko lailla johtuen samasta pitsineuleesta. Sen vuoksi varmistin Hedera-sukkien suunnittelija Cookie A:lta, että ohjeen julkaisu on hänen puolestaan ok.

Söderat ovat hienostelusukat, pitsiunelmat, rock ja HC tai vaikka gootit riippuen siitä, minkä värisinä ne toteuttaa ja minkälaisten vaatteiden ja kenkien kanssa niitä käyttää. Yläreunan nauhan vaihtaminen eri väriseksi tai vaikka jostain ihan muusta materiaalista tehtyyn vaikuttaa myös sukkien ilmeeseen. Sukat neulotaan kärjestä aloittaen, jotta pohjelevennysten aloituskohta ja valmiin sukan pituus olisi helpommin arvioitavissa. Lisäkuvia sukista löytyy täältä.

Lanka ja langan menekki
Novita Kotiväki, noin 130 g.

Neuletiheys
1 mallikerta mallineuletta puikoilla 2,5 = n. 1 cm.

Mallineule
1. krs: *1 kiertäen o, 2 n, lk, ssk, 1 o, 2 o yht., lk, 2n*, toista *-*.
2. krs: *1 kiertäen o, 2 n, 5 o, 2 n*, toista *-*.
3. krs: *1 kiertäen o, 2 n, 1 o, lk, nosta 1 o neulomatta, 2 o yht., vedä nostettu s yhteenneulotun yli, lk, 1 o, 2 n* toista *-*.
4. krs: Kuten 2. krs.

ssk=slip, slip, knit. Selventävä kuva esim. täällä.

Puikot
Sukkapuikot 2,5 mm.

Muut tarvikkeet
0,5 cm leveää kuminauhaa n. 1 metri, 1 cm leveää satiininauhaa 1,5 metriä, virkkuukoukku (neula ja lankaa kuminauhan päiden ompelemiseen).

Koko
Mallisukat ovat kokoa 40–41. Kokoa voi helposti muuttaa neulomalla enemmän tai vähemmän mallikertoja terän suoralla osuudella . Yksi neljän kerroksen mallikerta on noin 1 cm.

Ohje
Kärkiosa
(Neulelehti Ullassa on Kristel Nybergin kirjoittama kärjestä neulottavan sukan perusohje, jota on lainattu ja käytetty lähteenä ohjeen tässä osiossa.)

Luo sukkapuikolle 12 s. Neulo 1. krs oikein. Käännä neule ylösalaisin niin, että puikko on lattian puolella ja luontireuna osoittaa kattoon. Pidä työn oikea puoli itseesi päin. Poimi luontireunasta langan ja virkkuukoukun avulla 11 s toiselle sukkapuikolle. 1. puikko on nyt puikko, jolla on pariton määrä silmukoita ja 2. puikko on puikko, jolla on parillinen määrä silmukoita.

Jaa silmukat tasan neljälle puikolle seuraavasti: neulo 2. puikolta puolet silmukoista yhdelle puikolle ja puolet toiselle. Neulo sitten neljännelle puikolle 1. puikon alusta 1 s oikein, ja sitten toinen silmukka sekä etu- että takareunasta oikein. Tarvittaessa jatka vielä sileää oikeaa, kunnes 4. puikolla on yhtä monta silmukkaa kuin muillakin. Kerroksen vaihtumiskohta on 4. ja 1. puikon välissä, kohta kannattaa merkitä silmukkamerkillä tai vastaavalla, sillä kärjestä neulottavassa sukassa langan pää jää sukan sisään, eikä siitä voi tarkistaa, mistä kerros alkoi.

Kun työ on jaettu neljälle puikolle, aloitetaan kärjen neulominen. Kärkilisäykset tehdään seuraavasti: neulo, kunnes 1. puikolla on jäljellä 2 silmukkaa. Neulo toiseksi viimeinen silmukka ensin etukautta, sitten takakautta oikein, neulo puikon viimeinen silmukka oikein. Neulo 2. puikon ensimmäinen silmukka oikein, sitten toinen silmukka ensin etu- ja sitten takakautta oikein. Jatka sileää neuletta niin, että teet 3. puikolla lisäyksen samoin kuin 1. puikolla ja 4. puikolla samoin kuin 2. puikolla. Jotta kärjestä tulisi kauniin muotoinen, tee lisäykset ensin joka kerroksella. Kun joka puikolla on 12 s, tee lisäykset enää joka toisella kerroksella. Kun jokaisella puikolla on 15 s, lopeta lisäykset ja neulo vielä 3 krs sileää näillä 60 silmukalla.


Suora teräosa
Ennen mallineuleen aloittamista jaa silmukat puikoille seuraavasti: 1. puikolle 15 s, 2. puikolle 15 s, 3. puikolle 16 s ja 4. puikolle 14 s. Jatkossa 1. ja 4. puikon silmukoilla (=29 s) neulotaan sileää ja 2. ja 3. puikon silmukoilla (=31 s) mallineuletta = yhteensä 3 mallikertaa + 1 s.

Mallineuleen 1. kerroksella silmukat jakaantuvat puikoille siis näin:

(*-* = mallikerran toisto)

1. puikko: neulo silmukat oikein.
2. puikko: *1 kiertäen o, 2 n, lk, ssk, 1 o, 2 o yht., lk, 2n*, *1 kiertäen o, 2n, lk, ssk.
3. puikko: 1 o, 2 o yht., lk, 2n*, *1 kiertäen o, 2n, lk, ssk, 1 o, 2 o yht., lk, 2n*, 1 kiertäen o.
4. puikko: neulo silmukat oikein.

Sukan pohja (1. ja 4. puikko) on siis sileää neuletta, ja päällysosassa (2. ja 3. puikko) neulotaan pitsineuletta 3 mallikertaa + 1 kierretty oikea silmukka.

Jatka neulomista näin, kunnes teräosa on sopivan pituinen (koossa 40–41 neulotaan 13 mallikertaa) ja aloita sitten kantapää.

Voit tehdä kantapään haluamallasi tavalla, ohjeita erilaisiin kantapäihin löytyy esim. Neulelehti Ullan sukkaekstrasta. Mallisukkiin on tehty saksalainen kantapää, johon ohje seuraavassa. Selkeyden vuoksi kantalappu kannattaa aloittaa täyden mallikerran jälkeen, eli viimeiseksi on neulottu mallineuleen 4. krs.

Kantalappu
Neulo 1. puikon silmukat 4. puikon silmukoiden jatkoksi = 29 s. Jätä 2. ja 3. puikon silmukat odottamaan ja jatka neulomista tasona 29 silmukalla. Käännä työ, nosta 1. s nurin neulomatta, neulo loput kerroksen silmukat nurin. Käännä työ, nosta 1. s oikein neulomatta, neulo loput kerroksen silmukat oikein. Jatka näin yhteensä 30 kerrosta, viimeiseksi neulotaan oikea kerros.

Kantapääkavennukset
Jaa kantalapun silmukat puikolla kolmeen ryhmään. Silmukkaryhmien väliin kannattaa laittaa merkiksi langanpätkä tai silmukkamerkki: 9 s, merkki, 11 s, merkki, 9 s.

Kavennukset aloitetaan nurjalla kerroksella: nosta 1. s neulomatta, 18 n, 2 n yht., käännä työ, nosta 1. s oikein neulomatta. Neulo 9 o, ssk, käännä työ. Nosta 1. s nurin neulomatta, neulo 9 n, 2 n yht., jne. kunnes kaikki sivuryhmien silmukat on kavennettu pois. Viimeinen kavennuskerros on työn oikealla puolen, ja puikolla on jäljellä 11 s.

Kiilakavennukset
Poimi langan ja virkkuukoukun avulla kantalapun reunasta 16 s, neulo kahden seuraavan odottamassa olleen puikon silmukat mallineuletta, ja poimi sitten kantalapun toisesta reunasta 16 s. Jaa kantapään 11 silmukkaa samoille puikoille kantalapun sivuista poimittujen silmukoiden kanssa = 74 s. Kerroksen vaihtumiskohta on nyt kantapään keskellä.

Aloita kiilakavennukset: Neulo 1. puikon silmukoilla oikeaa, kunnes puikolla on jäljellä 3 s. Neulo kaksi seuraavaa silmukkaa takareunoista oikein yhteen ja viimeinen silmukka oikein. Neulo 2. ja 3. puikon silmukoilla mallineuletta. Neljänneltä puikolta neulotaan 1 o ja sitten kaksi seuraavaa silmukkaa oikein yhteen, loput silmukat neulotaan oikein. Ensimmäisellä kerroksella kantalapun reunoista nostetut silmukat kannattaa neuloa kierrettyinä, niin ettei kantalappuun tule reikiä.

Toista kiilakavennukset joka toinen kerros, kunnes silmukoita on yhteensä 60. Neulo vielä 2 krs ilman kavennuksia, jotta saat 2. ja 3. puikon silmukoilla mallikerran loppuun. Neulo vielä 1. puikon silmukat oikein; kerroksen vaihtumiskohta siirtyy nyt mallineulepuikon (2. puikko) alkuun. Jaa silmukat kolmelle puikolle, kullekin 20 s, ja jatka mallineuletta kaikilla silmukoilla.


Varsi ja pohjelevennykset
Neulo mallineuletta kaikilla silmukoilla. Sovita sukkaa välillä jalkaan, niin että osaat arvioida, milloin pitää lisätä silmukoita pohjelevennystä varten. Sovitusta varten silmukat kannattaa jakaa useammalle puikolle, niin että jalka mahtuu helpommin sukkaan.

Mitä leveämmät/lyhyemmät pohkeet sitä aikaisemmin levennykset tulee tehdä. Mallisukissa ensimmäiset lisäykset on tehty 27 mallikerran jälkeen: lisää joka toisessa 2 n, 1 kiertäen o, 2 n -raidassa 1 silmukka 2 nurjan silmukan väliin siten, että nostat kahden silmukoiden välisen langankierron vasemmalle puikolle ja neulot sen kiertäen nurin = 66 s. Jatkossa puikkojen vaihtumiskohdassa olevissa raidoissa neulotaan 3n, 1 kiertäen o, 3 n.

Neulo näin 2 mallikertaa, ja lisää sitten samalla lailla lopuissa 2n, 1 kiertäen o, 2 n -raidoissa = 72 s. Nyt mallineuleen 1. krs on *1 kiertäen o, 3 n, lk, ssk, 1 o, 2 o yht., lk, 3 n* jne. Tarvittaessa lisäyksiä voi tehdä nurjien silmukoiden väliin enemmänkin, sukkaa kannattaa sovittaa riittävän usein, jotta siitä tulee varmasti omaan jalkaan sopiva.

Kun varsi on riittävän pitkä (mallisukissa 36 mallikertaa kantapäästä laskien), neulo mallikerran viimeisen eli 4. kerroksen jälkeen reikärivi nauhojen pujotusta varten: *neulo 2 (joko oikein tai nurin, riippuen siitä miltä edellisen kerroksen silmukat näyttävät), lk, 2 yht (joko oikein tai nurin, riippuen siitä miltä edellisen kerroksen silmukat näyttävät)*, toista *-* kerroksen loppuun asti. Aloita sitten 2 o, 2 n -joustinneule. Neulo joustinta 2,5 cm ja päättele silmukat riittävän löyhästi. Päättele langanpäät.

Nauhat ja viimeistely
Koska puuvillalanka venähtää helposti, on polvisukissa vaarana sukkien nilkkoihin valuminen. Tämän välttämiseksi kannattaa käyttää kuminauhaa varmistamassa sukkien ylhäällä pysyminen. Pujottele reikärivin reikiin sopiva pätkä kuminauhaa, aseta nauhan päät lyhyeltä matkalta päällekkäin ja ompele ne yhteen. Varo kiristämästä kuminauhaa liian kireälle.

Satiininauhan päät kannattaa ”huolitella” purkautumattomiksi sulattamalla niitä: leikkaa nauhan päät vinoiksi ja kuljeta ne läheltä kynttilän liekkiä. Nauhaa ei tarvitse eikä kannata laittaa liekkiin asti, ettei se pala. Pari senttiä liekistä on hyvä etäisyys; lämpö sulattaa nauhan pään mutta ei polta sitä mustaksi. Pujottele lopuksi satiininauhat kuminauhan päälle samoista rei’istä, vedä sukat jalkaan ja solmi nauhat rusetiksi.

Pitsipolvisukat

Malli: Oma, mallineule Hedera-sukista.
Lanka: Novita Kotiväki, n. 130 g.
Puikot: Sukkapuikot 2,5 mm.
Muut tarvikkeet: Kuminauha ja satiininauhat Koskikeskuksen käsityöliikkeestä.

Tässä ne nyt on, mun ikiomat pitsipolvisukat! Aikaa neulomiseen meni viikon verran, ja projekti eteni yllättävän kivuttomasti. Siis jos ei oteta lukuun terävien sukkapuikkojen vasempaan etusormeen kairaamaa reikää, auts... Lopputulos on kuitenkin kaiken kärsimyksen arvoinen, ja polvisukkainnostus ei toistaiseksi osoita laantumista. Seuraavaks ois tarkoitus tehdä Rowanin Anna-sukat, jos nää omat osoittautuu käytössä hyviks. Voihan nimittäin käydä niinkin, että mä en sittenkään tuu käyttäneeks näitäkään polvisukkia, joten ois turha tehdä niitä lisää.

Sukat on neulottu kärjestä alkaen, jotta pohkeen vaatimien levennysten aloituskohta olis helpompi arvioida. Pitsineuleen malli on Cookie A:n Hedera-sukista, mutta muuten sukkien ohje on oman tuotekehityksen tulos. Kirjoitin kyllä ohjeen ylös, mutta enpä tiiä sen julkaisemisen järkevyydestä/laillisuudesta. Mun sukat kuitenkin muistuttaa ulkoisesti tosi paljon Hederoita, vaikka oonkin soveltanu niiden ohjeesta ainoastaan pitsineuletta. No, voinpahan ainakin ite tehdä ohjeen avulla lisää sukkia, jos en sitä voikaan yleiseen jakoon laittaa. :/

Sukkien ilmettä voi helposti muunnella eri värisillä satiininauhoilla. Neuloin ennen joustinneuleen aloittamista reikärivin, jonka aukkoihin satiininauha on helppo pujotella. Koska puuvillalla on paha tapa venähtää käytössä, niin pujottelin ensin reikiin puolen sentin levyistä kuminauhaa, jonka ompelin renkaaksi. Eipä tarvi pelätä, että sukat valahtaa nilkkoihin makkaralle, ja sentin levyinen satiininauha piilottaa kuminauhan alleen. Käytännöllistä ja kaunista, sanon minä. :)

Nyt pitää vaan hankkia lisää kenkiä, joiden kanssa sukkia voi pitää. Voi harmi, joutuuko tästä nyt sit kenkäostoksille, heh. :D Ei vaineskaan, oikeestaan polvisukat toimii varsinkin näin syksyllä pikkukenkien ja saappaiden välimallina; jos tavalliset avokkaat tuntuu liian kesäisiltä, muttei kuitenkaan haluais vetää vielä saappaitakaan jalkaan, niin polvisukkien avulla avokkaat saa vähän lisää ryhtiä ja sääret korostusta.

Tää tykkää näistä tosi paljon! Kaverilla on huomenna valmistujaisjuhlat paikassa, jossa ei saa kulkea kengät jalassa sisätiloissa, ei edes juhlakengissä. Arvatkaas, mitä mä vedän jalkoihini... ;)

LANKAA! Mun lempparia! SILMUKKAMERKKEJÄ! Mun lempparia! LEHTIÄ! Mun lempparia!

(Otsikko avautuu ehkä parhaiten niille, jotka on törmänny sähköpostissa kiertäviin otteisiin koiran ja kissan päiväkirjoista. :D)

Eilinen neuletapaaminen oli ihan huippu, kiitos vaan kaikille! :) Tippi keräs lankoja Vaaka Ry:lle, ja sitä kautta mun kaapeissa tyhjänpanttina marinoituneet lankanöttöset pääsi hyvään käyttöön. Taas voi hyvällä omatunnolla ostaa uutta lankaa! :D

Lisäks sain Tarjan mulle tekemiä ihania silmukkamerkkejä, ja nyt mun pitääkin alkaa miettiin sopivaa työtä, jotta ne pääsis pian tositoimiin. Harkinnassa on muiden muassa Flower Basket Shawl ja Shetland Triangle. Jatalta sain keräsen lehmuksenvihreetä Nallea, ja nyt mä voin yhdistää sen mun kaapissa kesästä asti lisävoimia odottaneeseen pikkukerään. Nyt mulla on sit Nallea just sen verran, että siitä saa tehdyks vaikka pipon. Kiits Jatta! :)

Johanna kaipaili maastonvihreetä Isoveljeä, joten kiikutin omista varastoistani löytyneet kaks kerää neuletapaamiseen. Vastineeks sain suloisen pehmeää luonnovalkoista Milanoa, tää lanka on aivan ihana uus tuttavuus! Siitä tullee kaulahuivi tai kauluri, katotaan nyt. Mun mielestä mä jäin kyllä ihan kuus-nolla voitolle tässä vaihtokaupassa, mutta jos Johanna on tyytyväinen niin loistavaa, mä ainaski oon ihan haltioissani lankakorini uusista asukeista. ;)

Kaiken muun hyvän lisäks kultani oli bongannu eilen kirjaston poistohyllystä neljä vuoden 2001 SK:ta hintaan 20 senttiä zipale, ja fiksuna miehenä korjasi ne parempaan talteen. Loistava löytö, koska just noissa lehdissä on joitain mun paljon käyttämiä kaavoja ja hyviä ohjeita, kuten esimerkiks Luotolaisen ohje.

Neuletapaamisessa valmistui myös pari pitsipolvisukalle, jipijipijiii! Illalla kotona pujottelin niihin vielä kumi- ja satiininauhat, ja tänään olis tarkoitus ottaa kuvia. Jos aikataulut ei petä, niin illalla täällä on odotettavissa sukkapäivitys, siihen asti hei ja moi!

Mitä tein eilen

Eilen oli kiva päivä:

a) Ostin saumurin. Toimitusaika on noin viikko, joten mulla on saman verran aikaa pohtia, mistä ihmeestä mä taion sille säilytystilaa. Ennen uuden perheenjäsenen saapumista pitänee myös valmistaa miestä odotettavissa olevaa intensiivistä ompelukautta varten. Sen aikana voi nimittäin heittää toivon päästä syömään sivistyneesti ruokapöydän ääressä, sukkiin ilmestyy lisäpohjalliset lattialla lojuvista langanpätkistä eikä suomenkielisiä ohjelmia kannata edes yrittää katsoo telkkarista ilman kuulokkeita tai tekstitystä.

b) Aloitin tenniksen alkeiskurssin. Positiivista: en vammattaunut itseäni enkä muita 1,5 tunnin harjoittelusession aikana. Odotan mielenkiinnolla sitä, kun valmentaja kaivaa korista esiin kovemmat pallot. Heikkoranteisen ihmisen lyömättömät elämän valinnat: harrastuksina tennis, neulominen ja virkkaaminen sekä leipätyö, joka edellyttää jatkuvaa työskentelyä tietokoneella. Kiva, joudunkohan mä sairaseläkkeelle ranteiden takia jo alle kolmekymppisenä. :P

c) Sain toisen pitsipolvisukan valmiiksi, ja se vaikuttaa melko onnistuneelta. Paitsi tässä kuvassa, jossa se roikkuu mun työhuoneen sermiin naulittuna alistuneen ja surullisen näköisenä. Voi melkein kuulla sen anelevan, että joku toisi sakset ja päästäisi sen tästä häpeästä.

Eka sukka on tosiaan valmis. Sen pari on noin kuus mallikertaa jäljessä, mutta puskee hyvää vauhtia maaliviivaa kohti. Pitää vielä iltapäivällä matkalla neuletapaamiseen käydä ostamassa lisää satiininauhaa ja muita tarvikkeita, joilla tuunailen sukkia vielä paremmin jalkaan istuviks. Näätte sitten.

Knit Picks muuten ystävällisesti tarjoaa ilmaisia huiviohjeita. Sinne vaan kaikki muutkin sulovileenit lataamaan PDF-tiedostoa, kun kerran halvalla eli ilmaseks saa. ;)

Ollaanks me jo kohta perillä?

Ei mitään uutta raportoitavaa, samat sukat edelleen työn alla. Puuh. Ei siinä, ihan rattoisaa tota vartta on kilkutella, mutta sais ne ny vähän nopeemmin edetä. Vielä puuttuu 10 senttiä molemmista + joustinneule, tavoitteena ois päästä keikaroimaan työpaikalla valmiit sukat jalassa jo loppuviikosta.

Eikä toi tavoite kovin vaikeasti saavutettavissa ole, senkun vaan työpäivän jälkeen istun sohvannurkkaan ja pistän neuloen. Mitäpä siitä, että pyykkikori pursuilee yli laitojen, sohvan alla on isohko villakoirakennel, lenkkarit hapertuu käytön puutteessa eikä mies uskalla tulla metriä lähemmäs mua sukkapuikon pistojen pelossa. Pääasia, että mulla on prioriteetit kunnossa, eli sukat aina ennen muuta! :P

Nilkkaa kohti

Pitsisukat on nyt edenny yli kantapään, enkä mä ainakaan vielä oo valmis lopettamaan. :) Näistä tulee siis vähintään nilkkasukat, eikä lopullinen tavoite eli polvisukat tunnu tällä hetkellä lainkaan mahdottomalta. Ainoo mikä polvipituisten sukkien onnistumisessa mietityttää on pohjelevennykset. Mä käytän sukissa Hederan mallineuletta, ja siinä on onneks sileän nurjan raitoja, joihin lisäsilmukat voi uskoakseni melko huomaamattomasti upottaa. Kokeilemallahan sen sit näkee.

Oli jonkin verran haasteellista venyttää sukat jalkaan puikkojen kanssa. Bambupuikot taipu aika pelottavalle kaarelle, muttei onneks katkenneet. Otin muuten neuvoista vaarin ja kierrätän eri materiaalin puikkoja neuloessa, ettei mahdolliset erilaisista puikoista johtuvat tiheysvaihtelut vaikuta sukan kokoon. Mulla on käytössä kolmenlaisia 2,5-kokoisia puikkoja, mutta jälki on onneks tasaista.

Tylsää kun mä nykyään muistan ottaa kameran esiin vasta illalla kun on pimeetä. Salaman kanssa kuvista tulee aina vähän tylsiä ja jotenkin jähmettyneitä. Tossakin kuvassa sukat (ja jalat niiden sisällä) näyttää siltä kun ne ois yllätetty pimeessä kesken Erittäine Salaisten ja Synkkien Hiippailujen. Varsinaiset suolapatsaat ne siinä kenottaa puikkojen ympäröiminä. :P Toisaalta, enpä mä noiden puikkojen kanssa ois viittiny lähtee uloskaan sukkia kuvaamaan. Ois vielä joku utelias nilkkoja nuuskimaan tullut koiraraukka saanut terävän puikon silmäänsä ja näistä olis tullut pyövelisukat. :P

Sukkaunelmia

Mä ihastuin Rowanin syksyn lehdessä olleisiin pitsipolvisukkiin, ja oon kuola valuen seurannu Soilen sukkien etenemistä. Mutta:

1. Selasin lehden muutama viikko sitten neuletapaamisessa, enkä löytäny siitä mitään muuta kiinnostavaa paitsi nuo sukat.
2. Lehti maksaa noin 10 puntaa + postikulut, mikä on mun mielestä turhan suolanen hinta yhdelle sukkaohjeelle, joka ei ees vaikuta niin kovin monimutkaiselta.
3. Mä haluan sukat puikoille heti enkä sitten joskus kun joku verkkokauppa suvaitsee toimittaa lehden Postin hitaalla myötävaikutuksella.

Siispä ei muuta ku kehittelemään pitsineulepolvisukkia omasta päästä. Tai siis oikeestaan soveltamaan sopivaa sukkamallia polvipituisiks. Mitä saadaan kun lasketaan pohkeen ympärys - nilkan ympärys = pohjekavennus ja se kertaa mallineuleen tiheys sekä silmukkamäärä huomioon ottaen neulepinnan venyminen? Vastaus: turhautunut neuloja ja paaaljon suttupaperia. Laskutoimitukset ja jossittelut alko nyppiin ja mennä yli hilseen, joten päätin aloittaa helpommasta päästä eli kärjestä ja lisäillä silmukoita sitten tarpeen mukaan pohkeen kohdalla. Jos sinne asti pääsen.

Sukat on nimittäin vielä aivan alkusenteillä, toivottavasti mä en kyllästy ennen nilkkaa, niin että saan ees varrettomat sukat jos homma alkaa puuduttaan pitemmän päälle. :) Lankana on musta Kotiväki ja puikot on kakspuoloset. Toivottavasti noi bambupuikot on ees suunnilleen kokoa 2,5 eikä millään hongkongilaisella rannemitalla tehdyt, niin ettei tuu ihan eriparisukat. ;)

Happamia nämä pihlajanmarjat

Tallinnan lankakaupat jäi sit näkemättä. Sinne jäi ihanat alpakkalangat ja huovutusvillat. Hotellihuoneiston sauna jäi kans testaamatta ja illallisvaraus lunastamatta. Höh. Nyt pitää vielä karhuta laivayhtiöltä lippurahat takas ja toivoa, ettei hotellivarauksen peruuttamisesta viimetipassa veloiteta mitään sakkomaksuja. :(

Että harmittiko eilen? Ju. Otti päähän sen verran rankasti, etten käyny lähelläkään lankakauppoja, ja isommissa kaupoissa kiersin lankahyllyt kaukaa. Aattelin, että se on kaikki tai ei mitään: jos mä en kerran pääse Tallinnan lankaparatiiseihin, niin en kyllä sit osta Hesastakaan lankaa. Soukan Menitassa kävin just muutama viikko sitten, eikä muutenkaan huvittanu lähtee jyrryttään bussilla Espoon takametsiin. Käytinkin eilisen vaatekauppojen kiertelyyn, mutta matkaan tarttu ainoostaan kaks paitaa. Nekin samanlaisia mutta eri värisiä. Tylsää.


Tässä vielä kuva edelleen kuivumassa roikkuvasta puolivalmiista laukunkuoresta. Jokohan mä ylihuomenna pääsisin vuorittaan ja kiinnittään kahvat. Tylsyttää just nyt neulominen ja virkkaus, kun en sit saanutkaan ihania inspiroivia Viron-tuliaislankoja. Taidanpa ostaa käyttämättäjääneillä reissurahoilla vihdoinkin sen kauan haaveissa olleen saumurin. Lohtulahjaks mönkään menneestä reissusta. ;)

Helsinki-weekend

"Vuoro Hel-Tal 9.9. klo 10 on valitettavasti peruttu sään vuoksi. Pahoittelut! T. Linda Line." Perkele.

Rääveliin

Nonni, nyt tää Blogger tempun teki. Taas. Ei anna lisätä kuvia eikä muokata tekstiä millään tavalla. Hmph. Laitan kuvan ja linkit myöhemmin, jos B:n kiukuttelu ois vaikka tästä vähän laantunu siihen mennessä. (Tääkin teksti ois ollu kursiivilla, mutku mutku... Ärsy Blogger!) :(

Kiitos kaikista helmikahvalaukun kehuista! :) Mäkin tykkään laukusta kovasti, ja sen myötä Putkis alko pitkästä aikaa inspiroimaan. Virkkasinkin sitten eilisiltana pienehkön laukkuaihion. Mulla oli loistoidea kahvoja varten, mutta se osoittautukin sudeksi eikä siitä siksi sen enempää. :) En vielä tiiä, minkälaiset kahvat laukku saa, mutta eiköhän sekin ajan kanssa kirkastu. Koska lankaa ei ollut suunnattomia määriä jäljellä, kastelin tekeleen ja pistin sen märkänä venytykseen. Apuvälineinä tärkeässä toimituksessa ovat pari lehtikansiota, suorat puikot (löytypä niillekin jotain järkevää käyttöö) sekä muovipussilla suojattu puolivuosikerta Aku Ankkoja kansiossaan. Luulis venyvän ja kuivuvan sopivaks viikonlopun aikana.

Laukku saakin jäädä venytykseen ihan yksikseen, tää nimittäin lähtee kohta Hesaan ja sieltä la-su Tallinnaan, jipii! Muiden bloggaajien kattavien reissuselostusten ja lankalöytöjen perusteella sekä Lauran diilaaman lankakauppakartan avulla luulen kyllä löytäväni lankoja ihan riittämiin. Ja ehkä vähän liikaakin. ;) Koska reissuseurana on neljä vähemmän käsityöhenkistä ihmistä, niin laajempi lankakauppojen katsastus jäänee toiseen kertaan. Pääasiallisena käyntikohteena onkin sen vuoksi Liann-Löngad, jonka anti muiden Tallinnan-matkalaisten kertomusten perusteella vaikuttaa lupaavimmalta.

Nyt pitää vaan toivoo, että J. Föhrit sun muut vielä tän kerran kuulis mun toiveeni ja pitäis tuulen suht tyynenä ja aallot matalina lauantaiaamuna. Meidän purtilo nimittäin jää tykysti satamaan, jos merisää vaikuttaa turhan rajulta. Sit pitää tyytyä shoppaileen Hesan lankakaupoissa, mut ei se oo enää yhtään niin hohdokasta, kun on virittäny itteensä Tallinnan tunnelmaan. :/

Ai niin, kävin tiistaina leffassa katsomassa Volverin. Mä en aiemmin oo pahemmin piitannu Penelope Cruzista, mut eipä se ookaan yhtään hullumpi pirjo. Espanjan kieli oli kanssa rattoisaa kuultavaa, mutta siltikin löysin leffasta jotain vieläkin kiinnostavampaa seurattavaa: Penelopella oli elokuvan aikana useampikin pitsineuleinen villatakki päällään, ja viimeinen vartti menikin multa siihen, että yritin muistella, mistä se kaikkein kivoimman omenanvihreän neuletakin mallikuvio on tuttu. Harusha- ja saunasukat kävi mielessä, mutta hittolainen kun ei voinu laittaa katsomosta pausea päälle että ois voinu tarkastella kuvioo kaikessa rauhassa. Hyvä leffa enivei. :D

Helmikahvalaukku 2.0

Malli: Oma, kiinteitä silmukoita suljettuna virkkauksena.
Lanka: Putkis, arviolta 400 g. (Kun ihmisellä kerran on käytettävissään grammantarkka vaaka, niin miksei se muista käyttää sitä?)
Virkkuukoukku: 7.
Kahvat: Oman tuotekehittelyn tulosta; Ø 16 cm metallirenkaat Sinooperista, helmet Tiimarista ja omista varastoista.
Vuorikangas ja vetoketju: Omista varastoista.

Ruskea helmikahvalaukku sai kaverin, joka on aika lailla saman näköinen mutta kuitenkin ihan oma persoonansa. Tässä versiossa ei oo vetoketjua ja kahvojen halkaisija on hiukkasen pienempi. Kokokin on suunnilleen sama, eli A4-arkki mahtuu sisään, tosin yläreunasta se jää pari senttiä ulkopuolelle. Virkkaamisessa ei kauan menny, ulkokuori oli valmis sunnuntaina. Kahvatkin tein jo muutama viikko sitten, ja just niitä varten päällystin silloin nää pari helmeä. Mutta jostain syystä vuorittaminen ja muu viimeistelysäätö aina viivästyy ja jää roikkumaan. Eihän se iso homma oo, mutku ei vaan saa aikaseks. Eilen sit ryhdistäydyin ja pistin laukun kasaan.

Sisuskaluina on vetoketjutasku, kaks avotaskua sekä kynätasku, ja ketjusilmukkanaru toimii avainnipun pidikkeenä. Toistaseks laukussa ei oo mitään sulkemissysteemiä, mutta voishan tohon laittaa vaikkaa magneettinapin. Ne vaan on turkasen hinnakkaita, lähemmäs 4 euroa zipale. :/

Kiinnitin kahvat laukkuun siimalla, ja se vaikuttaa erittäin toimivalta ratkaisulta. Siima ei näy helmien välistä ja pitää kahvat tukevasti kiinni laukussa. Helmikahvat tein samalla tekniikalla kuin ruskeessa versiossa, tällä kertaa tosin yhdistin metallirenkaiden päät toisiinsa epoksiliimalla. Ekan version teippi+liima-yhdistelmä ei nimittäin kestänytkään äidiltä tyttärelle, ja siksipä nekin kahvat sai tehdä tuttavuutta kakskomponenttiliiman kanssa. Ja nyt kyllä pysyy kahvat yhes koos.

Joskus alkukesästä lupasin tehdä ystävälleni jonkinlaisen luonnonvalkoisen laukun, ja tässä se nyt vihdoinkin on. Miten on Neiti S., kelpaako? :)

Jämäpalalaukku

Koska kädet ei vieläkään tunnu kestävän kovin hyvin neulomista tai virkkaamista, niin kaivoin vaihteeks ompelukoneen esiin. Muutamista kansioiden päällystyskankaista jäi yli harmittavan pieniä paloja, jotka mulla yleensä jää turhanpäiväisinä nurkkiin pyörimään. Eilen kuitenkin päätin kokeilla, saisko paloista jotain järkevää aikaseks. Und ja wohl, nyt mulla on uus kiva olkalaukku. :)

Malli: Oma.
Kankaat, vetoketjut ym. tarvikkeet: Eurokankaasta hankittuja ja kauan kaapissa pyörineitä.Mitat: Leveys n. 30 cm, korkeus n. 20 cm, pohja- ja sivukaitaleen leveys 5-8 cm, olkahihnan pituus 50 cm.

Veska on mulle oikein näppärän kokoinen ja mallinen. Kaavat piirtelin vapaalla kädellä vanhalle sanomalehdelle (en jaksanu kaivaa esiin voipaperia, jota mä yleensä käytän kaavapaperina :D) ja mittoihin otin mallia yhdestä vanhasta laukusta. Ainoo, mikä hiukan hämää, on laukun lötköys. Vaikka kuinka käytin tukikankaita ja muita vahvikkeita, niin se ei siltikään oo tarpeeks tukeva. Taidan vielä lisätä pohja/sivukaitaleeseen jonkinlaisen pahvi- tai muoviliuskan tukevoittaan ja antaan muotoa laukulle. Jos jollain on hyviä vinkkejä, mitä materiaalia kannattaa/ei kannatta käyttää, niin neuvoja otetaan ilolla vastaan, kiitos!

Ompelin vuoriin vetoketjutaskun pikkutavaroita varten ja kännykkä sai kodiksen ikioman yksiön. Kännykkäkotelossa on tarrakiinnitys, ja se on laukussa kiinni satiininauhalla. Puhelin löytyy sen avulla helposti eikä huku laukun uumeniin.

Tästä kuvasta näkyy vähän paremmin laukun toinen kylki. Mä sit tykkään tuosta kankaasta. Tekis mieli melkein tehä siitä verhot ja pari tyynynpäällistä olkkariin. Sit oiskin noloa, jos joskus huomais kaikessa kiireessä ottaneensa kaupungille lähtiessä sohvalta mukaansa tyynyn olkalaukun sijaan, kun ne olis samasta kankaasta. Mulle vois ihan hyvin käydä noin, joten ehkä mä vielä harkitsen tätä verho- ja tyynyasiaa. ;)

Ai niin, pahoittelen, jos joudutte tähänkin blogiin tullessanne jatkuvasti klikkailemaan selaimen päivitysnappulaa tai hakkaamaan F5-nappia, kun uudet postaukset ei heti näy. En tiiä, mistä kiikastaa, mutta ilmiö tuntuu olevan melko yleinen ainakin Bloggerin blogeissa tällä hetkellä. Jos siis Blogilista ilmoittaa, että blogia on päivitetty, mutta sivuilla näkyy samat vanhat jorinat, niin kannattaa klikata päivitysnappulaa, niin uudetkin postaukset ilmestyy ruudulle.