Vartin kärjestä

Oisko hei vähän kevät jo: ulkolämpötilat kurottaa mittariasteikolla aina vain ylemmäs, ja innokkaimmat rusketuksenrakastajat päivystää parvekkeilla folioiden ja peilien kanssa. Ihan ei nyt ole meikä ajan hermolla villaisten varusteideni kanssa. Väri sentään on synkassa luonnon kanssa, niin että sain mä nyt jotain oikein sentään. Phuih.

malli/pattern: Lacy Baktus by Terhi Montonen
lanka/yarn: Villamokka Mokkasukka, "Wisconsin", 73 g.
puikot/needles: 3,25 mm
leveys/width: 140 cm
In Ravelry

Oikeastaan on kyllä spekuloitavissa, olinko sittenkin pikemminkin etuajassa kuin myöhässä villaisteni kanssa: Hanskat tein nimittäin jo tammikuussa, mutta silloin oli liian kylmä pitää sormettomia. Sopivat säät olikin sitten ohi parissa päivässä, kun kevät viimein ryski tulemaan ennätysnopeasti. Siinä ei ole kyllä mitään valittamista, joten ihan hyvillä mielin pakkaan Baktuksen ja hanskat komeron perukoille syksyä odottelemaan. Onpahan sitten ainakin heti jotain uutta valmista ekojen kylmien tuulien hönkiessä päälle.

malli/pattern: Mermaid Gloves by Stephanie Degen
lanka/yarn: Villamokka Mokkasukka, "Wisconsin", 70 g.
puikot/needles: 2,0 mm
In Ravelry

Samalla vois kyllä viedä lumilapionkin kellariin haravan tieltä. Pari harmaanvalkoista läikkää oli vielä tänään pihanurmella, mutta nekin taitaa huomisen jälkeen olla muisto vain. Tervetuloa krookukset, sinivuokot ja narsissit!

Muistoista puheen ollen, tässä pari kuvamuotoista sellaista tuon Baktuksen neulomisen ajalta. Neuleretriitti toi mulle ja etenkin Hertalle välillisesti ison ilon: Hiisan nauttiessa retriitin annista me saatiin odotettu viikonloppuvieras eli suloisista suloisin westie Neffi, joka on Hertan rakkaimpia leikkikavereita. Koko viikonloppu menikin sitten iloisesti painien ja hammashipaten. Siis koirien osalta, mun osuus oli lähinnä ruokinta ja rapsutus. :)

Onneksi Lacy Baktus on iisiä neulottavaa, koska tämä kaksikko pelmasi leikkeinensä jatkuvasti mun sylissä, niskassa, huivintekeleen päällä ja joka puolella. Varmasti ois menny kerrokset ja silmukkalaskut sekaisin, jos niillä olis ollut suurempaa väliä. Leikkien väliajat sesset viettivät puoliksi toistensa päällä mun sylissä seuraten neuleen edistymistä tarkkaavaisina.

Joko mä oon tosi hidas tai ihan liian nopea neuloja koirien makuun. Joka tapauksessa pääpointti on ilmiselvä: neulominen on toooosi uuvuttavaa seurattavaa. :)

Lopuksi vielä bonusotos Hertasta. Saatte ihan itse päättää, onko kyseessä a) tavallista rankempi kevätväsymys, b) auringonpistos, c) ihan sairaan loistava ja rento päiväuniasento vai d) dagen efter. :D

I'm a bit late with my set of woollen scarf and gloves. The spring rushed in surprisingly quickly, so there's no need for such warm accessories any more. No harm done, I'll just leave them awaiting for autumn. It's time to enjoy spring and start to get ready for summer!

Lämmin, hellä, pehmoinen

Olen rakastunut. Taas kerran. Mun uusi ihastukseni halaa mua hellästi käärien mut pehmeään ja lämpimään syliin, jossa tunnen oloni hyväksi ja onnelliseksi. Onneksi mun mies ei koe tarvetta olla mustasukkainen, kyseessähän on "vain" neule. (Se ei ehkä vain tajua tämän kiintymyksen syvyyttä. :))

malli/pattern: Inspiraatio sekä hihan ja kauluksen palmikot Michele Rose Ornen SnowDrift Cardiganista, muutoin neulottu omien mittojen mukaan ilman ohjetta / Inspiration and the sleeve and collar cables from Michele Rose Orne's SnowDrift Cardigan, but otherwise made without any pattern.
lanka/yarn: Debbie Bliss Merino Aran, 1000 g.
puikot/needles: 4,0 mm & 3,0 mm in the ribbing
In Ravelry

On kuulkaa palkitsevaa neuloa, kun on vihdoin löytänyt oikeat mitat ja mittasuhteet, joiden avulla tie mallitilkusta istuvaksi neuleeksi sujuu takuuvarmasti. Siis että tiedän esimerkiksi seuraavia onnistumiseen vaikuttavia mittoja:

- Montako tuumaa suoraa osuutta tarvitsen vyötärölle kavennusten ja lisäysten väliin?
- Kuinka monelle tuumalle kavennukset/lisäykset on jaettava, jotta ne sopivat mun vartalolleni?
- Mikä on mun kropalle sopiva hihankorkeus?
- Mikä on neuleen minimipituus, että tunnen oloni kotoisaksi siinä eikä tarvitse jatkuvasti nyhtää helmaa alaspäin?

Kun on kerran päässyt näiden asioiden ytimeen ja merkinnyt mitat ylös, niin neuleiden suunnittelu itselle on hauskempaa leikkiä kuin ennen. Eikä tarvii työn edetessä tuskailla epävarmuudessa, että tuleekohan tästä hyvä vai ei, ja pitäiskö vielä neuloa vähän vai onko tässä jo liikaa jne. Tässäkin neuleessa alkuperäisestä ohjeesta on otettu vain ja ainoastaan hihojen ja kauluksen poikittain neulotut palmikko-osuudet. Kaikki muu on tehty juuri minun mittojeni ja makuni mukaan, ja voi että oon tyytyväinen!

Kaulus on hihojen lailla neulottu ensin poikittain. Seuraavaksi poimin toiselta pitkältä sivulta silmukoita ja neuloin kaulukselle sileän "vuoriosan", jonka silmukoin yhteen pääntieltä poimittujen silmukoiden kanssa. Lopuksi neuloin molempii lyhyisiin reunoihin 2 o, 2 n -joustinta ja koristelin komeuden puunapilla. Poikittain olevan palmikkoneuleen ja nappikiinnityksen ansiosta kaulus pysyy hyvin pystyssä ja lämmittää niskaa ihanasti. Avoimeksi jättäminen suljetun kauluksen sijaan taas auttaa kaulusta asettumaan kauniisti pääntien ympärille. Tämä osio neuleesta onnistui yli odotusten, ai lav it!

My new sweater is inspired by and remixed from Michele Rose Orne's SnowDrift Cardigan. I used the same transversal cables as in the original pattern, but everything else is tailormade to fit me. I'm especially happy with the way the collar turned out.

Selkeästi aurinkoisempaa

Olkoon vaikka kuinka kylmää kunhan aurinko paistaa! Kun ottaa sen asenteen, että pakkasviimat on kevään ensi henkäyksiä, jotka poskien palelluttamisen sijaan puhaltavat talvea pois kevään tieltä, niin kummasti niitäkin sietää paremmin. Etenkin, kun on pukeutunut kunnollisiin villavarusteisiin, jotka suojaavat kirpeimmiltä pakkasnipistyksiltä. Ja joiden väri tuo mieleen auringon.

Tikrun ihana palmikkopipo valmistui kahtena kappaleena ja oikeastaan melkein kolmeen kertaan: kaksi kertaa purin aika pitkällä olleen tekeleen, ja sen valmistuttua päätin tehdä vielä toisenlaisen version vertailukappaleeksi. Päätin, että pidän tästä helmineuleversiosta enemmän ja lahjoitin ohjeelle uskollisemman pipon eteenpäin.

malli/pattern: Palmikkomyssy/Side cable hat by Mari Muinonen in Vogue Knitting Fall 2009
lanka/yarn: Novita Isoveli, 100 gr.
puikot/needles: 5,0 mm
muokkaukset/modifications: kaavion ulkopuolinen osa kokonaan helmineuletta/knitted the whole hat in moss stitch outside the chart
In Ravelry

Pipon seuraksi tein paksun kaulahuivin, joka samalla toimi hieman viivästyneenä testineulomisena omalle ohjeelleni. Tessa kyseli puolisentoista vuotta sitten eli syksyllä 2008 (ehh...), voisinko muokata Sagittaria-huivin ohjeesta suorakulmaisen stoolaversion, sillä hän halusi neuloa sellaisen häihinsä. Ohjeen muokkaamiseen meni vain muutama tunti, ja Tessa pääsi alkuun huivinsa kanssa hyvissä ajoin ennen häitä. Itse sainkin sitten vasta nyt aikaiseksi neuloa huivin, ja juuri sopivasti Tessa lähetteli eilen omat kuvansa valmiista unelmanohuesta häähuivistaan (tsek. Ravelryssä).

malli/pattern: Sagittaria Stole by Vilma Vuori
lanka/yarn: Novita Isoveli, 300 gr.
puikot/needles: 7,0 mm
koko/size: 40 cm x 200 cm
In Ravelry

Vaikka multa kestikin luvattoman kauan aloittaa huivi, niin se valmistuikin sitten ihan hetkessä. Kolme kerää lankaa, kolme iltaa, yhteensä ehkä noin 10 tuntia neulomista. Ja tuloksena paksu ja lämmin kaulahuivi, jossa riittää leveyttä myös hartioiden ympärille.

Tämä huivi on itseasiassa neulomisjärjestyksensä ansiosta aika näppärä projekti tilanteeseen, jossa langan riittävyys epäilyttää. Ennen aloittamista lanka punnitaan ja pistetään vaa'an lukema muistiin. Huivi aloitetaan neulomalla ensin toinen pääty, jonka jälkeen jäljellä oleva lanka punnitaan. Näiden kahden punnituksen erotuksesta tiedetään tarkkaan, paljonko lankaa toisen päätyosan neulomiseksi tarvitaan. Sitten voikin huoletta neuloa keskiosan kuviota vaikka niin kauan, kun lankaa on jäljellä enää punnitusten osoittama päätyosaan tarvittava määrä. Voila; ei turhaa purkamista (kun lanka loppuikin ennen viimeisiä kerroksia), ylimääräisiä jämälankanöttösiä (kun lankaa jäikin yli varmuuden vuoksi tarpeeksi ajoissa aloitetun loppuosan vuoksi) tai liian lyhyitä huiveja (langan loppumisen pelossa liian aikaisin aloitetut lopetuskerrokset). :)

Myös Hertta antoi hyväksyntänsä huiville. Vanhana tanorektikkona se hyppäsi auringonottopaikalleen heti ensimmäisen auringonsäteen nähtyään. Samaisen auringossa kylpevän tuolin selkänojalla kuvaamista odottava huivi saikin sitten osallistua koiran petaamisrituaaliin: rivakan tassuilla kuopsuttamisen, kuonolla töykkimisen ja nuuskutuksen jälkeen Hertta asettautui mukavasti huivin päälle, haukotteli makeasti ja nukahti. Voiko neuleesta sen selvemmin sanoa, että juu, on se hyvä. :)

I wanted a big and warm scarf to wrap around my neck, so I chose this bulky yarn in lovely warm yellow. This was a really quick project to knit: it only took me three days (about 10 hours in total) from start to finish. The inspiration to modify the triangular Sagittaria Shawl pattern into a rectangular stole came from Tessa (Ravlink), who wanted to knit it for her wedding. The pattern was ready already in September 2008, but I got around to knit it myself only a few days ago. Tessa was brave enough to test knit the pattern, and her wedding shawl (Ravlink) came out beautiful!

The stole has also been Hertta-approved. "Soft, warm and big enough for me to wrap imyself n it. Ok, I'll let it pass. To prove it I'm going to take a nap on it. Yaaaaawn!"

Sagittaria Stoolan englanninkielinen ohje on ladattavissa ilmaiseksi pdf-tiedostona Ravelrystä ja blogin Ohjeet-välilehdeltä.
The pattern for Sagittaria Stole is available as a free pdf download in Ravelry and also via the Patterns link under the header of this blog.