On kivaa kun on sisko. Sen kanssa on elämänmittainen yhteinen historia, se tuntee minut perinpohjin ja ymmärtää, miksi joskus tinttaroin ja käyttäydyn tyhmästi. Ja antaa palautetta sen mukaisesti. Siltä saa myös tukea ja neuvoja, eikä se koskaan käännä selkäänsä. On myös mahtavaa, että siskon kautta voi saada toisenkin tittelin: isosiskoni nimittäin teki minusta tädin kolme viikkoa sitten. Nyt mulla on uusi sukulainen, jossa on jotain samaa kuin minussa. On mahtavaa päästä seuraamaan, mitä yhteisiä rakennuspalikoita meissä on, ja miten pieni ihminen niiden avulla rakentaa elämäänsä.
malli/pattern: Otto by Ysolda Teague
lanka/yarn: Dalegarn Baby Ull ~50 g.
puikot/needles: 2,0 mm
Perheemme uuden sukupolven edustaja sai heti ensitapaamisella tuta, että täti on niitä käsityöihmisiä, joilta voi odottaa pehmeitä paketteja joka joulu ja synttärinäkin. Vaikka muutaman vuoden päästä pikkukundi saattaakin buuata niille, niin ainakin nämä ekat lahjomukset saivat positiivisen vastaanoton.
Nallea on tuijoteltu miettiväinen ryppy kulmien välissä hyvinkin pitkiä aikoja. Ehkä meneillään on filosofisia pohdintoja rusettikaulaisen karhuherran kanssa tai sitten sitkeä tuijotuskilpailu, jonka tavoitteena on häätää ylimääräinen heppu pois pinnasängystä, kuka tietää. Kiinnostava kaveri kuitenkin on löytynyt, ja kohta sitä ehkä myös halitaan ja maistellaan tuijottelun lisäksi.
malli/pattern: Cabled Flying Helmet by Sublime Yarn
lanka/yarn: Debbie Bliss Baby Cashmerino, ~50 g.
puikot/needles: 3,0 mm & 3,5 mm
Ravelry
Lentäjänlakki testattiin myös heti kolmen päivän iässä, ja sekin sai hyväksymisen sekä vauvalta että vanhemmilta. Täti on yrittänyt hillitä itseään, ettei hukuttaisi sukulaispoikaa heti kättelyssä tossuihin, sukkiin ja slipovereihin (tuore mummi on toistaiseksi menestyksekkäästi hoitanut tämän osuuden). Mutta koska nämä ensimmäiset pienet neulelahjat saivat positiivisen vastaanoton, on täti-ihmisen sormia alkanut joulun lähetessä syyhyttää entistä enemmän.
Vielä kun tietäisi, mikä on vauvan (ja vanhempien) kannalta hyödyllistä ja mikä ei. Nämäkin jutut ovat varmasti yksilöllisiä; se mikä on yhdelle tarpeen ei jonkun muun mielestä ole ollenkaan olennaista. Mutta jos vain viitsitte, niin auttakaa yksinkertaista tätiä kertomalla, mitä neuleita teidän mielestänne vauvalle ei ainakaan kannata tehdä ja miksi. Joukossa varmaan on eriäviä mielipiteitä, mutta jos sieltä nousee yksi juttu yli muiden, niin ainakin voin sitten perustellusti viivata sen pois listalta ja käyttää aikaa johonkin järkevämpään projektiin. Kiitos jo etukäteen, sanoo tätimaailman tulokas (sekä siskonpoika ja sen vanhemmat, jotka säästyvät turhakkeilta).
Ihana. Rakas. Tädin kulta.
(haukotus)
Vielä kun tietäisi, mikä on vauvan (ja vanhempien) kannalta hyödyllistä ja mikä ei. Nämäkin jutut ovat varmasti yksilöllisiä; se mikä on yhdelle tarpeen ei jonkun muun mielestä ole ollenkaan olennaista. Mutta jos vain viitsitte, niin auttakaa yksinkertaista tätiä kertomalla, mitä neuleita teidän mielestänne vauvalle ei ainakaan kannata tehdä ja miksi. Joukossa varmaan on eriäviä mielipiteitä, mutta jos sieltä nousee yksi juttu yli muiden, niin ainakin voin sitten perustellusti viivata sen pois listalta ja käyttää aikaa johonkin järkevämpään projektiin. Kiitos jo etukäteen, sanoo tätimaailman tulokas (sekä siskonpoika ja sen vanhemmat, jotka säästyvät turhakkeilta).
Ihana. Rakas. Tädin kulta.
My big sister gave birth to a sweet baby boy a few weeks ago and I am proud to call my self auntie! The new relative got two little knitted gifts, which were received with thanks. The toy bear has proven to be very interesting target of serious observation. Going to be knitting lots and lots of stuff to my lovely nephew in the future. He can expect many soft gifts for Christmas, the poor little thing! :)
Onnea tädille! Ihastuttavia kuvia. Näin 1-vuotiaan äitinä vauvaelämä on vielä kohtuullisen hyvässä muistissa ja vauvan pukeminen myös. Itse en tykännyt ihan pienellä vauvalla käyttää hupullisia paitoja, koska huppu tuntui aina jäävän hankalasti niskan alle. Kaikista parhaita olivat helposti puettavat paidat, eli kietaisu tai napitettavat sellaiset. Neuleista ehkä ylitse muiden oli villainen neuletakki ja potkuhousut, jotka olivat väliasuna talvella. Myös villasukat ja tumput olivat kovasti tarpeen. Yksi asia, mihin lastenvaatteiden kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota on niitten pestävyys. Pienen lapsen äitinä ei (tai en minä ainakaan) ihan hirveästi jaksanut uhrata ajatusta käsipyykin pesemiseen. Siksipä konepesun kestävät vaatteet olivat parhaita. Syysvauvalle ja miksi ei muillekin, pienet viltit olivat käteviä. Niitä tuli käytettyä autossa, makoilualustana ja kovilla pakkasilla vaunuissa lisäpeittona.
VastaaPoistaKäsityöintoa tuoreelle tädille!
Onnea tädille!!!
VastaaPoistaNyt ei äkkiä tullut mieleen yhtäkään kappaletta, mitä ei pitäisi neuloa. Omituista. Hmm. Ehkä jotain voikin olla, mutta mutta... njaa.
Innokasta joulunodotusta!
Onnea tädille täältäkin. :)
VastaaPoistaMulla alkoi kaveri jo hermostumaan pipojen määrään, kun muutaman (oikeasti vain muutaman, ehkä kaksi) neuloin ja kirpputorilta ostin kaksi, vai kolmeko se oli. Muutaman oli kaveri itse ostanut ja kirosi ettei mukula varmasti ehdi joka myssyä käyttämään ennenkuin jää pieneksi.
En sitten tiedä mitä mieltä muut ovat, mutta näin täällä.
Ihanuus.
VastaaPoistaNounou: tossut (pikku potkuttelijan jaloissa ei pysy)
Jeesjees: piiitkävartiset villasukat.
Meillä kun ekat kuukaudet vietettiin kesäelämää, niin kovin villaisaa ei vauvasta tullut. Ehkä joku ihana perintöpeitto voisi olla kova sana. Ja hupuista samaa mieltä kuin Kaisa, ei toimi oikein vieläkään.
Ihana pallero! Kyllä vauvat on suloisia, onnittelut tädille!
VastaaPoistaOnnea suloisen pojan tädille!
VastaaPoistaMeillä kovassa käytössä on peitot, niitä ei voi olla liikaa ja menevät vielä pitkään. Nuo 56 cm:n vaatteet taas kun alkavat jo käydä pieniksi. Mutta tarpeen olisi kaikenlaiset villatakit ja -housut. Itse en ole osannut käyttää sellaisia oikein leveälahkeisia housuja, kun niistä menee kylmä sisään.
Onnea tätylille!
VastaaPoistaMun mielestä vauvoilla PITÄÄ olla runsaasti neuleita - pitäähän sitä vaihtovaatetta olla. :D
Hupulliset vaatteet ei oikein istu takkien/haalarien alla, ja harvoin sitä huppua tulee muutenkaan käytettyä (sitävarten on myssyt). Ihan pienellä (jota ei vielä pueta istuallaan sylissä) on mun mielestä kätsympiä kietaistavat/neuletakit kuin perinteinen päänylipujotettava villapaita, kunhan nappeja on rajallinen määrä...
Samoja juttuja on mielessä myös neljän poijan äitillä. Entä jos kehittelisit em.lisäksi ihan uutta -kietaisumallisen sliparin, niin ei kundia eikä vanhempia tarvi kiusata kiskomalla pään yli...
VastaaPoistaNeuletakit on parempia kuin puserot ihan pienellä, tossut on myös vähän hankalia ellei niissä ole jotain nauhoja, millä saisi kiristettyä nilkan ympäriltä kiinni.
VastaaPoistaPeittojen puolesta kyllä liputan ihan täysillä, sitten kun vauva-aika on takana lapset ottaa ne mielellään leikkeihin majojen yms rakennusmateriaaleiksi (jos vaan annetaan)
Hyviä vinkkejä on tullut jo monta, mutta lisätään vielä: älä tee hirveän paksuja neuleita (jos ei sitten kevääksi jotain "ulkotakkina" pidettävää). Paksut jää helposti pitämättä, kun eivät toimi välttämättä välikerroksena. Jos haluat olla oikein käytännöllinen, valitset joustavan mallin varsinkin housuihin, niin sujahtaa sitten mukavasti haalarin sisään jne. Vauvalle on kiva neuloa :)
VastaaPoistaOih ja voih, miten suloinen pieni ihmisenalku! Onnea tädille (ja niille vanhemmillekin!)!
VastaaPoistaEnsimmäistä kommentoitsijaa peesailen, eli huput - no! Neuloin lahjaksi nämä Saartje's Bootees'it ja ne ei tuntuneet pysyvän jalassa ollenkaan...
Onnea minunkin puolestani! Vauvalle ehdottomasti neulottu kokohaalari. Edestä napitettu ja napit mielellään myös haarasaumaan. Reilusti mittaa hihansuun ja lahkeen resoreihin niin voi aluksi vetää käsiä ja jalkoja lämmittämään ja pidentää haalarin käyttöikää. Niin ja konepestävästä langasta tietysti :)
VastaaPoistaEi mitään missä nappi tai solmiamisnauhan solmu jää painamaan ikävästi. Esim paidassa napit on parhaimmillaan olkapäillä. Joku nukkuu selällään, joku kyljellään, mun vauvat mahallaan heti kun oppivat kääntymään... ja jos autoillaan, niin turvaistuimen vyötkin voi osua ikävästi just johonkin isoon nappiin.
VastaaPoistaKomppaan muita - konepestävät peitot, ruoka- ja kuolalaput yms on aina tarpeen. Mohairtossut ei niinkään.
Pakko lisätä... että mä en tykännyt napeista ja suosin vetoketjuja :D mut tää on varmaan makuasia.
VastaaPoistaLämpimät onnittelut tädille ja pienen pojan perheelle. Hieno hattu. Näyttää istuvan päähän hyvin. Se ei aina ole itsestään selvyys vastasyntyneen hattujen kanssa. Kyllä voi pienen ihmisen katse mennä sydämeen asti. Kuvankin välityksellä :)
VastaaPoistaKirjoitan ensin ja luen sitten muiden kommentit ;)
VastaaPoistaIhan ekana tulee mieleen, että ne söpöistä söpöimmät tossut erilaiset, eivät pysyneet meillä jaloissa lainkaan. Jäi sitten käyttämättä. Poikkeuksena sellaiset, joissa on nilkassa kiristys tms. Villasukat sen sijaan rulettavat.
Olen villatakki-ihminen, joten niitä noilla omillani oli aina eri väreissä kauden ja asun mukaan, ja tietysti materiaalin. Villapaitojakin oli poikasella, olkapäillä napit. Minä en kuulunut siihen pään yli pujottamista pelkäävään porukkaan.
En ole myöskään ollut suuremmin kietaisumallien fani. Niitäkin on toki moneen lähtöön ja nättejä. Kietaisumallisissakin on eroa, osa on jotekin niin leveitä ja pääntiet isoja, etteivät pysy kunnolla päällä, menevät kierteelle ja väljyys on aikuisen käsissä hankalaa.
Itse koin kätevämmäksi setin takki ja vyötäröhousut, jotkut tykkäävät haalareista.
Noissa myssyissä kuuntelisin käyttäjän, elikäs vanhempien, mielipidettä, mikä malli toimii. Lapsilla nuo päiden muodotkin voivat olla niin erilaisia, ja myös se liikkuvaisuus. Jollakulla elohopeavauvalla ei kestä mikään myssy päässä kuin liimalla, kun taas toisella vaikka lierihattu :D
Ja tietysti käyttäjää kuunnellen ja tuotekehittäen ylipäätään.
Onnea vielä ja ybersöpö on tuo olento :)
Pitkävartiset villasukat saavat myös minulta äiti-ihmiseltä kannatusta. Yllättävän käteviksi on osoittautunut pienellä vauvalla löysähköt sukat ohuesta villasta, jotka peittävät jalat haaroväliin asti.
VastaaPoistaYksi mitä ei ole vielä tullut kommenteissa esille mieluisena juttuna on hahtuvavillavaippahousut kestovaippakäyttöön. Tämä tietenkin edellyttää, että vanhemmat haluaisivat kokeilla tai jopa käyttää aina kestovaippoja. Villavaippahousuihin tekemiseen löytyy paljon ohjeita ja vielä enemmän niiden käyttöön.
Voi apua miten suloinen vauva. En yleensä reagoi näin vauvoihin, mutta hänen katseessaan oli jotain syvällistä.
VastaaPoistaSinä se osaat. Kuvaamisen, neulomisen ja tarinan kertomisen. Onnea täteydestä!
VastaaPoistaMuilta tulikin jo hyvät vinkit, lisään vielä omakohtaisena kokemuksena että haalari olisi tarpeen, sekä pienenä että etenkin nyt vähän päälle vuoden vanhalle. Ne on todella kalliita (siis ne missä ei ole mitään keinokuituja seassa), joten luulisi tuoreen äidinkin olevan mielissään kun säästää pitkän pennin kun taitava täti neuloo :). Olispas meilläkin tuommoinen täti, tilaisin haalarin jos toisenkin ihan heti.
Onnea tädille! :)
VastaaPoistaEn muista nounou-juttuja, mutta peitot on hyviä ja kuten joku ylempänä sanoi, niin ohuet neuleet ja takkimallisina/haalareina.
Voi miten ihana murunen..! Onnea tädille! Ja tällainen kysely minunkin olisi pitänyt tehdä (jo aikapäiviä sitten.....)
VastaaPoistaOnnea tätsylle! Ihana vesseli ja suloinen myssy! =)
VastaaPoistaOumaikaaaad miten ihana pieni! Kuvatkin ovat aivan loistavia. Liikutus!
VastaaPoistaOhuet villahousut ja villatakki olisivat varmasti pop, samoin pitkävartiset sukat. Meillä jäi käyttämättä kaikki kutomani neulepaidat, en vaan tykännyt pujotella vauvan päätä niistä läpi.
Onnea tädille! Huppupaitoja ja kaikenmaaliman tossuja minäkin tulin inhoamaan. Onhan ne söpöjä mutta ei oikein käytännöllisiä. Minä en myöskään tykkää napeista haalarissa, vetoketju se olla pitää. Olisin kaivannut vetoketjullista neulehaalaria missä olisi mukana sukat ja hanskat. Ne erilliset kun tuppaavat meillä menemään hukkaan. Pitkävartiset villasukat on ainakin kantoliinaillessa todella näppärät, samoin kypärälakki missä on pitkä kauluriosa.
VastaaPoistaSoma pipo! Onnea tätiytymisestä! :)
VastaaPoistaApua mukä ihanuus! Onnea hurjasti!
VastaaPoistaLentäjänlakki ensimmäisenä neuleasusteena vaikutaa ainakin ihan nappivalinnalta! Varmaan Suomen viimassa huolestuttaa että miten vauvan saa pidettyä lämpimänä. Henk. koht. lasten suosikkineuleet olivat lähinnä ohuita neuletakkeja. Valitettavasti kun omat lapset olivat vauvoja tein vielä lähinnä Novitan ohjeista neuleita... olisinpa silloin jo tutustunut Phildarin vauvaneulelehtiin niin heidänkin varhaislapsuutensa olisi ollut huomattavasti tyylikkäämpi!
On ihana :)
VastaaPoistaÄärimmäisen epäkäytännöllisenä minäkin olen kokenut huput alle vuosikkailla ainakin välivaatetuksessa, samoin pään yli pujotettava villapaita on hankala pienellä. Peitto olisi ihana ja käytännöllinen, samoin villainen haalari (on muuten ollut kovassa käytössä se sinun Esikolle tekemäsi haalari, ihan huippu!). Sukat (ei tossut) ja tumput on aina tarpeeseen.
Suloinen vauva ja ihania neulomuksia! Kovasti onnea tädille! Vauvanvaatteiden suhteen en osaa yhtään neuvoa, mutta kiva että näin moni on asiaan kommentoinut niin voi itsekin ottaa näistä vinkkejä :)
VastaaPoistaihana! onnea tuoreelle tädille!
VastaaPoistameillä ihan pop ovat vastasyntyneellä kietaisuneule, tossut ja tilkkupeite! tuo "kietsu" on tosi käytännöllinen, kun on neulottu ohuesta (sukka ja konepestävästä)langasta. Saartjes nou, supervauvat jees!
Ihana ihana vauva! Onnea tädille!
VastaaPoistaOikein paljon onnea tuoreelle tädille ja vauvaperheelle myös! Itse en koskaan tule tädiksi, koska olen ainoa lapsi ja vuosi vuodelta enemmän koen sen puutteeksi.
VastaaPoistaMitä vauvojen vaatteisiin tulee, kannatta tarkistaa esim. puseroita neuloessa, että kaula-aukko tarpeeksi tilava tai siinä on napitus. Niin ja käsinpesua vaativat langat voi sitten kokonaan unohtaa.
Onnea tädille! Suloinen pikkuihminen!
VastaaPoistaOman puolivuotiaan kanssa tulee käytettyä neulottuja peittoja, sukkia, lapasia ja myssyjä. Villahaalareitakin löytyy parit odottamassa oikeasti kylmiä säitä (pienimpiä ei edes ehditty vihkimään käyttöön). Sukissa meidän erikoistoivomuksena oli kantoliinailuun sopivat oikein pitkillä varsilla varustettu pari, joka ylettäisi ihan reisien yläosaan saakka. Ja tietysti kestopeppuilupäivinä jaloissa pyörii villapöksyjä, tähän asti ollaan menty lyhytlahkeisilla mutta pitkienkin teko on suunnitteilla.
Ihana pipo, voi kumpa osaisi itsekin, tuollaiselle olisi pian käyttöä :) Onnea tädille!!
VastaaPoistaHurjasti kiitoksia kaikille yhteisesti! Täti on ihan samaa mieltä, että pikkumies on todella suloinen. Katseessa on levollisuutta ja syvyyttä, joka pysäyttää jopa meikäläisen touhuamisen ja saa rauhoittumaan ja keskittymään olennaiseen.
VastaaPoistaKoosteena tähänastisista vinkeistä:
Nou nou, eli ei näitä:
- huput
- käsinpesua vaativat langat
- tossut
Hyviä ja käteviä:
+ kietaisupaidat ja -nutut (ei liian isoa kaula-aukkoa, tai ainakin olalle kunnon napitus ettei ole liian väljä)
+ villatakit
+ villaiset potkuhousut
+ villahousut (mieluummin kapealahkeiset, ettei tuule lahkeesta)
+ villahaalarit (riittävän pitkälle haaroihin ulottuvalla napituksella/vetoketjulla, pitkillä resorihihoilla ja -lahkeilla, jotta on kasvunvaraa)
+ villasukat, joissa on pitkä ja napakka varsi
+ ohuet neuleet, jotka mahdollistavat kerrospukemisen
+ viltit, peitot
+ kypärälakki pitkällä kauluriosalla
+ tumput
Muuta muistettavaa vauvalle neulottaessa:
* pään yli pujotettavat paidat eivät kätevimpitä ihan pienillä
* nappien paikat ja määrä (mieluiten olkapäällä, ei liikaa)
* materiaalina villa on paras
* konepestävät langat ehdottomia
* kietaisumalleihin ei liian leveitä ja isoja päänteitä
* kestovaippailuun hahtuvavillahousuja lyhyinä ja pitkinä
* haalarissa voi olla mukana sukat ja hanskat (kiinnitettyinä)
* ei liian monia pipoja
* joustavuus
* pitkät hihat ja lahkeet pidentävät käyttöikää
Suurensuuri KIITOS! En olisi osannut ottaa suurta osaa näistä asioista huomioon ollenkaan. Tai ehkä sitten vasta jälkeenpäin olisin tajunnut, että pieleen meni. Teidän ansiostanne lapsi vanhempineen saa osuvampia neuleita. Kaikki lisävinkit ja -kommentit aiheeseen ovat edelleen tervetulleita!
Voi syötävä mitä kuvia! Vauvat ovat niin ihania! Eikä nallekaverissakaan saati pipossa ole valittamista. Lisäisin vielä näin kahden lapsen äitinä, että ainakin minulla toinen neiti oli niin kuumakalle, ettei minkäänlaista villavarustusta tarvittu. Kaikki neulomukseni siis menivät vähän harakoille. Viltit, makuupussit ja peitteet olivat vain käytössä. Tämä nykyinen vauva on taas palelija, kuten äitinsä, joten olen voinut ottaa käyttöön aikoinaan esikoiselle neulomiani lämmikkeitä. Näille kahdelle kun neuloo, eroa on siis jo materiaaleissa. Ja jos sisävaatetta mielii, kannattaa ajatella kiinnityssysteemejä. Napit, paitsi että voivat joutua suuhun, ovat aika tympeitä myös painaessaan selkää tai masua vauvan nukkuessa. Onnea tädille!
VastaaPoistaPaljon onnea tädille!! On se vaan niin kivaa päästä neulomaan pieniä neuleita. :)
VastaaPoistaMinä taas suosisin neulotuissa haalareissa ensinnäkin väljyyttä (väljyys on erityisen tärkeää)joka helpottaa pukemista, ja vetoketjua. Neuleissa ei aina napit pysy kiinni ja vauva vastustaessa (usein) pukemista siihen malliin, että pukijallekin pukkaa hiki ja ärtymys nipoa pieniä nappeja jotka samantien aukeavat. Ei huppuja koska painavat niskan alla. Mutta neulehaalaria enemmän itse pidin neulotuista puolipotkareista (eli terälliset pöksyt) ja edestä avautuva takki, oli helppo pukea. Ei ihan ohuita nirunaruja hattuihin koska voivat hiertää, ja menevät helposti mykkyräsolmuun. Lapasissa ja sukissa myös ennemmin neulottu resori ohuemmilla puikoilla nilkassa/ranteessa, kuin nirunarut. Uhoavan Gnun Supervauvan polvisukissa on hyvä malli kaikkinensa. Varren tulee olla joustava ja tarpeeksi pitkä. Lapasissa (peukalottomat tietenkin) sama juttu, varressa väljyyttä ja pituutta jotta ranteet ei vilku paljaana.
VastaaPoistaNeuleet konepestävää, kutittamatonta, ei liian paksuja, tuo edestä avautuva slipari voisi olla cool. Vauvalle kaikki pään yli vedettävät vaatteet on kauhistus.
Vauvat saattavat itkeä toisinaan paljonkin ja siinä puuhassa tulee kuuma, kannattaa unohtaa entisaikaiset paksut villapaidat.
Poolokaulukset tms kannattaa unohtaa, ei noilla pienillä kaulaa ole oikeastaan lainkaan - eikös ole hellyttävää ;-) Hatuissa ja myssyissä korvaläpät jos niitä on tarkoitus pitää muulloin kuin kesällä.
No tässä tätä näkökulmaa kahden tytön äidiltä.
Ja onnea tädille! Kirjoitat ihanan lämmintä tekstiä, olet käsinkosketeltavan ylpeä tulokkaasta ja niiiiin rakastunut. Wau.
Ps.
Jos asutte lähekkäin, tarjoa äidille apua niin paljoin kun pystyt, vie vauva vaunulenkille, tarjoudu siivoamaan, leivo.... Se on nyt kullanarvoista ja paras lahja että äiti jaksaa.
Onnea tädille :) Aivan hellyttävän ihania kuvia! Pitää muistaa nämä vinkit ja muistuttaa niistä myös meidän tulevan tädeille ;)
VastaaPoistaElli
Onnea tädille. Pieni on aivan valtavan suloinen. Komppaan muita eli tossut on täysin turhia ja meille kyllä päätyi kaiken maailman vilttejäkin paljon lahjoina. Itse tykkään kyllä ohuista villlapaidoista, joissa on niin löysä kaulus, että saa vedettyä päälle ilman nappeja yms.
VastaaPoistaIhana pikkupoika! Tätinä olo on mukavaa, eiks vaan? :)
VastaaPoistaOlitkin jo saanut hyvön listan, en ole varma onko tätä juttua vielä listassa (olin vähän laiska lukija) mutta vauvojen vaatteiden on hyvä olla suht ohuita. joskus näkee tosi paksuista langoista neulottuja vauvanvaatteita. näyttähän ne suloisilta, mutta mutta... tönkköhän niissä on olla. suhteutettuna aikuisten kokoon, niin 20 millisillä puikoilla neulottu takki, ei oikein iske.
Onnea tädille! Ihanan filosofinen katse pienellä, varsinkin tuossa missä hän tuijottaa Ottoa. Pienissä vauvoissa on jotain vähän mystistä.
VastaaPoistaOletkin saanut hyvän listan vauvaneuleista eli siihen ei mitään lisäämistä, mutta mitä ei kannata tehdä : sormikkaita :) (tätä vähän lapsettaa :)
Peitoista vielä sellainen, että itse tykkäsin tosi paljon hahtuvalangasta neulotusta ja pesukoneessa huovutetusta paksusta peitosta (melkein voisi sanoa: huopalevystä), jota uittelin lanoliinissa ja pidin sängyssä patjansuojana muovitetun froteen sijaan (frotee hiostaa!). Myös turvaistuimessa autossa käytimme samalla tavalla huovutettua, turvaistuimeen muotoiltua lämmikettä.
VastaaPoistaonnea tädille :) hyviä vinkkejä olet saanutkin :) itsellä ei ole juuri neuvoja antaa, mutta kerronpa sen, että itse sain noista kyllä paljon ideoita, mitä ehkä mahdollisesti voisi ystävän vauvalle tehdä. kun ei itsellä eikä lähipiirissä ole lapsia niin on vähän hukassa, että mitä sitä oikein pieni ihminen mahtaa tarvitakkaan. :D
VastaaPoistaOnnea tädille!
VastaaPoistaMullekin huppu on nounou, ainakin talvivauvalle. Se painaa ikävästi kun vauveli on kuitenkin makuuasennossa valtaosan päivästä ja varsinkin talvivaatteiden alla se on ikävä mytty. Perinteinen villapaita on hankala pukea, villatakit sujahtaa päälle helpommin.
Kyllä on söpö ilmestys!
VastaaPoistaKahta asiaa ei vielä ole tullut mainituksi. Ensiksi kannattaa tiedustella vanhemmilta vaatteiden väritoiveita. Itse sain jonkun verran vauvalle lahjaksi neuleita, joiden väristä en pitänyt ja jotka eivät väriensä puolesta myöskään sopineet muihin vauvan vaatteisiin ja neuleet jäivät käyttämättä. Toiseksi, paitojen/villatakkien etumusta ja olkapäät kannattaa tehdä jostakin sen verran voimakkaasta väristä, jottei puklaavan vauvan puklut värjäisi niitä ikävän keltaisiksi. Itselläni ei ainakaan riittänyt energiaa puklutahrojen tahranpoistoon.
Cuteness overload! Ihana <3
VastaaPoistaVoi mikä söpöliini! Onnea tädille :-)
VastaaPoistaLiputan täällä jo mainittujen villasukkien, villamyssyjen ja peittojen perään. Eniten käyttöä oli anopin neuloma villahaalari, jossa oli kaksi nappiriviä. Se oli helppo pukea pikkuisen päälle, vaikkakin nappien kanssa sai tuhrattu aikaa...Kaiken maailman söpöt töppöset eivät ikävä kyllä pysy pikkuisten jaloissa, vaikka ihania ovatkin :-D
Onnea tädille!
VastaaPoistaMun siskokin voisi tsempata näissä asioissa. Mä olisin ihan valmis hoitamaan vauvoja palkattakin. :)
Itse kun olen kummilasten vanhemmilta ja veljen vaimolta kysellyt mitä pikkuisille voisi kutoa niin ykköstoive on aina ollut villahaalari. Olen yleensä tehnyt vähä reilumman niin sama haalari on mennyt tietenkin lapsesta riippuen vähän pidempään. Täälläkin odotellaan vauvauutisia minä hetkenä tahansa. Huomenna olisi poikaystävän suvun uusimman tulokkaan laskettu aika..;)
VastaaPoistaMinä olin aivan ylettömän onnellinen hienostelu-villatakeista, jotka sisko oli tehnyt omille pojilleen ja antoi sitten minun pojilleni.
VastaaPoistaSellaiset upeat norjalaisvillatakit.
Ei tietysti ihan vauvakokoa. Harmittaa vieläkin, että ne katosivat muuton yhteydessä, ne piti panna kehyksiin uuden kodin seinälle.
Hurjasti onnea täteytymisestä!
VastaaPoistaMuita neuvoja en lapsettomana osaa antaa kuin niitä, joita kummilapseni äiti on mulle toistellut, mutta en malta olla pätemättä taas kerran. Kuulemma parasta on, jos vaate on helposti säädettävissä erityisesti pituuden osalta ja väljyyttä on tarpeeksi niin, ettei heti kinnaa. Ei sitten harmita vaatteen jäädessä heti pieneksi, kun ne pienet kasvavat kuulemma ahkeraa tahtia (Tämä tarkoittaa toisaalta myös sitä, että syyhyäväsormisille tädeille on tekemistä usein). Myös ylävartalon vaatetuksesta olen saanut vinkin, että mieluummin edestä avonaisia (ja toki helpolla sulkemismekanismilla), niin ei tarvitse kiskoa vauvaparan päätä paidan läpi. Villasukkia ja lapasia katoaa kuulemma ennätystahtia, joten niitä ei voi olla liikaa. Muuta en äkkiseltään ainakaan keksi.
Oma kummityttö on hukutettu neulelahjoihin vauvasta lähtien. Niille pienille on vaan paljon kivempi neuloa, kun valmista tulee vähän nopeammin kuin jos itselle neuloskelisi.
Oih ihana! Onnea tädille! Yarnpirate minusta kirjoitti aika osuvasti taannoin mitä kannattaisi/ei kannattaisi neuloa. http://www.yarnpirate.com/?p=325
VastaaPoistaOnpas suloinen vauva ja suloinen pipo! Onnea tädillekin! :)
VastaaPoistaNeuvoja en osaa antaam mutta itse sain täältä kommenttiboksista kyllä hyviä vinkkejä. :) Oon tässä pähkäilly että mitä neuloa lahjaksi hyvälle ystävälle joka saa kohta ensimmäisen lapsensa, kun on niin vaikea kokemattomana tietää millaiset neuleet vauvalla on toimivia. :) Nyt ehkä osaan jopa neuloa jotain hyödyllistä!
Sellainen pikkuhuomio vielä, että ipanoilla on suhteettoman isot päät eikä hartioita ollenkaan (lähes). etenkin ommellessa mun pitää oikein muistutella itseäni. Siis kun meidän lapsella oli 2-vuotiaana miehen sanojen mukaan puolen mertrin pää...
VastaaPoistaOnnea tädille! Aivan ihana pikkumies <3
VastaaPoistaItse tykkäsin kovasti siitä, että paidan helma oli tarpeeksi pitkä ja housujen vyötärö alkoi tarpeeksi korkealta. Silloin ei selkä paljastunut kovemmassakaan menossa.
aivan ihana lakki! Ja onnea tädille. Itse sain tätinä kunnian 3v sitten tehä siskon lapselle villapuvun ja villasukat. Minusta turhakkeita ei olekaan ;) Että jos vain on tarvetta nii sen mukaan sitten tehä..
VastaaPoistaIhana pieni vauva <3
VastaaPoistaMä lisäisin tällaista:
Mitä pienempi vauva, sen ohuempi lanka paidoissa/takeissa/housuissa, kun käy niin helposti liian tönköksi. Lakit ja tumput voi olla paksumpaa.
Sukissa minäkin tykkäsin piiiitkistä varsista. :)
Listaan lisäisin kaulurin. Moni haalari on kaula-aukostaan liian avoin, ja kaulakin olisi hyvä saada suojattua. Itse olin ihan tyhjin käsin tässä asiassa - pikaisesti sitten ompelin jotain.
Ja ne käsin pestävät ihanusslangat voi käyttää lakkeihin, sukkiin ja ehkä lapasiinkin, jotka ei ole niin pahasti pukluvaarassa, eikä niitä tarvi juuri pestä.
Onneks olkoon tädille!
VastaaPoistaMusta leivottiin täti pari kk sitten ja oon kyllä huomannu että se pieni uus sukulainen vetää puoleensa, vaikka en mikään vauva ihminen oo ennen ollu. Niinku sanoit niitä yhteisiä rakennuspalikoita on kiva seurata, mun siskon poika on ihan saman näkönen ku mitä mä olin vauvana (lapsi parka! no ei :D ) Ja toki kiva että saa neuloa kaikkee nopeeta ja pientä ;) Kamala ikävä vaan tulee ku poika asuu 300 km:n päässä eikä ihan joka päivä tuu tätiä kattomaan :(
Ihana nalle ja lakki BTW ;)
Vitsi mikä söpöliini, oikea ihanuus!
VastaaPoistaSinuna en tekisi huppuja paitoihin tai töppösiä (ne lähtee jalasta ensi viuhtaisulla). Sen sijaan mun suurin suosikki lahjaneuleista oli ohut ja kuohkea villahaalari. Ihan ehdoton.
Onnea tuoreelle tädille!
VastaaPoistaItse koin pienelle vauvalle käteviksi haalarivillahousut ja normaalit perusvillatakit mahdollisimman joustavasta neuloksesta konepestävästä langasta. Näitä meillä käytettiin talvipakkasilla paljon. Myös kypärämyssy, tumput ja villasukat olivat kovassa käytössä.
t. JohannaH
Pakko vastata, vaikka vastaankin väärään kysymykseen ;)
VastaaPoistaMeillä ihan ehdoton on ollu sellainen 70-80-luvun ohjeella tehty villahaalari jossa lahkeet on kiinni, tumput mukana ja huppu. Ei siis tarvinnu ku kypärälakin yleensä lisää ja sit vain lapsi pukuun ja tarvittaessa toppaa päälle ja menoksi. Syksyllä ja keväällä toimi mainiosti ilman toppaa. Ku sukat ja tumput ei meillä ainakaan pysyny päällä niin tuossa kun ne oli samassa haalarissa niin hyvin toimi! 7-veikasta se on taidettu tehdä ja nyt jo 3 lasta sillä on vaatetettu ja ainoa ongelma on ollut että vetoketjun vedin meni rikki ja piti korvata langalla :)
Onpas söpöt kaverukset! Kypärämyssyistä sellainen vinkki, että niiden mallit vaihtelee yllättävän paljon ja samoin tekee myös vauvojen päänmuodot. Kannattaa lainata vanhemmilta sellainen versio, joka menee kyseisen vaavin päähän ja ottaa siitä mallia. Esimerkiksi äitiyspakkauksessa ollutta myssyä ei saanut millään meidän sankarin päähän (hyvät naurut kyllä saatiin), kun taas Ruskovillan kypärämyssy on osoittautunut toimivan malliseksi.
VastaaPoistaKommentoinpa minäkin, vaikka olet lukuisia hyviä neuvoja saanutkin.
VastaaPoistaMeillä kaikista käytetyin villavaate on talvella (ja syksyllä ja keväällä) ollut villahaalari. Pienen kanssa paita ja housut ovat ikävät, kun helposti selkä/napa jää nostaessa usein paljaaksi (koskee myös muita, kuin villavaatteita). Villasukkia tarvitaan aina (pitkät varret eduksi!). Tämä näin kolmen lapsen kokemuksella.
Nounou listalle pistäisin, kuten moni muukin, söpöstelytossut (eivät pysy kuitenkaan jalassa) ja huppu (painaa kuitenkin).
suloinen vauva, ihanat neulomukset. onnea tätskylle! :)
VastaaPoistaTotean tänne monen muun jatkeeksi, että neulepeitot on ihan parasta mitä voi lahjaksi antaa. Ne on monikäyttösiä ja pitkäikäisiä, eikä niitä koskaan ole liikaa... =)
VastaaPoista