-->

24.11.2008

I niin kuin...

Tässä postauksessa oli tarkoitus esitellä valmiit Lissajous-polvisukat, mutta sukkien kuvaaminen ilman asianmukaista apuria osoittautui turhankin haasteelliseksi. Ylimääräisistä apureista puolestaan on vain haittaa. Etenkin pienet ja väsyneet hertat vaikeuttavat valokuvaamista tunkemalla syliin nukkumaan kesken kaiken. Sukkia siis myöhemmin, nyt on tyytyminen katsaukseen elämästäni kymmenenä iinä.

Hertta and yellow socks

Ihannemies. Onnekseni olen naimisissa juuri minulle parhaiten maailmassa sopivan miehen kanssa. Kukaan ei liene täydellinen, mutta ihan pirun lähelle tässä nyt kuitenkin on päästy. Tosin aina on pidettävä mielessä, että vaikka oltaiskin nyt kuin vakka ja kansi, niin eihän sitä koskaan tiedä kuinka elämä muuttaa ja kuljettaa. Pääasia kuitenkin että molemmilla on tahtoa tehdä parhaansa että pysyttäis yhdessä elämän aallokoissa, ja sehän riittää hyvinkin pitkälle, sanoo urheilijat sitten mitä tahansa. :)

Husband and Hertta

Ilo. Sen kautta, kiitos. Mulle päivittäisiä ilon, onnen ja naurun lähteitä ovat mies ja Hertta, sekä erikseen että yhdessä. Ystävät ja huumori kuuluvat yhteen, ja onneks mulla on myös niin hauskoja työkavereita että kahvipöydästä lähtee joka kerta suu virneessä takas tahkon ääreen. Mun elinikäni lisääntyy jokaisen kahvipaussin aikana varmaan puolella vuodella, jos asiaa voi mitata naurun määrällä. :)

Intelligence. Moniulotteinen asia, jonka ympärillä työpäivät pyörii. Toisessa merkityksessä eli älykkyyteen viitaten toivoisin omaavani riittävästi intelligenssiä päästäkseni työn puolella seuraavalle tasolle. Uusi hattu vois olla kiva. ;)

Iltavirkku. Mä en millään malta mennä ajoissa nukkumaan, mistä johtuen mulla onkin krooniset silmäpussit. Puff! Voin helposti valvoa aamuun asti silloin kun mulla on kiinnostavaa tekemistä. Mies joutuu välillä komentaan mua kuin lasta nukkumaan, ja nyt samaan komentajakaartiin on liittynyt myös Hertta. Jos mua ei ala kuulua sänkyyn niin epeli teputtaa noin tunnin välein olkkariin katsomaan missä mä viivyn ja yrittää sitkeällä paheksuvalla tuijotuksella saada mut mukaansa nukkumaan.

Irtopäälliset. Kaikissa huonekaluissa aina kun mahdollista, koska:
- rakastan valkoisia sohvia ja tuoleja, mutta en tykkää siitä että ne on kroonisesti likaisen näköisiä.
- meillä on pieni rapatassuinen koira, joka saa ihan luvan kanssa pomppia pitkin sohvia ja sänkyjä. Ja niin se sitten tekeekin.
- en halua joutua puunaamaan jokaista pikkutahraa kymmenen sekunnin kuluessa siitä kun lika koskettaa huonekalukangasta. Helpottaa kummasti kun kaiken voi huolettaa heittää 60 asteen pesuun kera kunnon tahranpoistajien ja antaa koneen hoitaa homman.
- mä tykkään sisustaa ja vaihtaa kodin ilmettä ja värimaailmaa useamman kerran vuodessa. Sohvanpäällisiä löytyy tällä hetkellä kolmessa eri värissä ja sisustustyynyjen päällisiä on laatikko pullollaan. Eikä sit edes lähdetä laskemaan tuikkukuppien, maljakoiden, oksien, kynttiläjalkojen, verhojen ja muiden sisustustuotteiden määrää... :)


Isosisko. Samoja ollaan, ja sen kyllä huomaa. Onneksi sitten taas monissa asioissa niin erilaisia että kumpikin on selkeästi oma persoonansa omine kilkkeineen ja kulmineen. Joskus ärsyttää niin pirusti ja salamat lyö, mutta sitten taas kohta nauraa räkätetään yhdessä. Kannustaa, uskoo, auttaa, kehuu, analysoi, oikaisee, antaa ajattelemista, haastaa ja halaa. Onneksi se on olemassa.

Itku. Herkistelen milloin mistäkin pienestä asiasta ja liikutun helposti, kuitenkin lähinnä positiivisessa mielessä. Ystävien häissä on ihan turha yrittääkään pitää silmiä kuivana ainakaan kirkko-osuuden aikana. Kirjoja lukiessa kannattaa myös olla nenäliinoja käden ulottuvilla, ja dundeellisten elokuvien loppukohtaukset on takuuvarmaa kyynelöintiä, oli ne kuinka siirappisen kökköjä tahansa. Lehtien kuolinilmoitukset pyrin ohittamaan suorilta, koska kaikki kliseisetkin "siellä on isi, siellä on kultaa" -fraasit saa mut tyrskimään välittömästi. Taidan kuitenkin olla lähinnä empatiaitkijä, koska kumma kyllä omalla kohdalla samat asiat ei sitten välttämättä avaakaan kyynelkanavia. Kun itse seisoin alttarilla niin kyynelten sijaan onni kupli pintaan leveänä hymynä ja pilkkeenä silmäkulmassa.

Itsehillintä. Tässä ois vielä opettelemista. Koskee myös ilmehtimistä: kaikki kyllä tietää koska mä bluffaan pokerissa, ja kun mä yritän pidättää naurua niin siitä kannattaa ottaa valokuva vakavia hetkiä varten. Joskus mä myös annan tulla täydeltä laidalta saman tien mitä ajattelen vaikka kuinka tiedän että ehkä kannattais odottaa viis minuuttia tunteiden tasaantumista tai edes sen verran että päästään jonnekin yksityisempään tilaan. Tämä koskee myös iloisten uutisten kertomista ja joululahjayllätysten paljastamista. "Oikeat" salaisuudet mä kyllä taas osaan pitää vuorenvarmasti.

Self-portrait

Itsenäisyys. "Minä itte", sanoo mies musta aina. No joo, mä haluan pärjätä omillani ja tehdä asiat mieluiten itse. Apua osaan kyllä pyytää kun sitä todella tarvitsen, mutta yritän mahdollisimman pitkälle selvitä itsekseni muita turhanpäiten vaivaamatta. Kameraankin hankin äskettäin kaukolaukaisijan, ettei aina tartte miestä pyydellä kuvaamaan. :) Mä en myöskään tykkää että mun asioihin puututaan tai mua yritetään holhota johonkin suuntaan. Niin että älä kuule ala mulle, nih! ;)

Itsepäisyys. Ja mä olen sit kans. Joskus oon niin härkäpäinen että vaikka kuinka tiedän että pitäis antaa periks niin ei pysty, ei millään. Tällä sinnillä on sitten siirretty yhtä jos toista painavaa esinettä, hankittu pieniä tällejä sähkörasioista ja koettu paljon muutakin hyödyllistä ja opettavaista. :)

Muita mun elämää määrittäviä iillä alkavia asioita vois olla ainakin:
Internet. Itsepalvelu. Itsekritiikki. Inhimillinen pääoma. Inhimillisyys. Ipanat. Isä. Itsetunto. Interiööri. Isänmaa. Iskuporakone. Iloliemet. Irtiotot. Impulsiivisuus. Itsensä haastaminen. Irtokarkit. Ilkamointi.

Lotalle kiitos iistä. :) Kirjaimia kaipaavat voivat ilmoittautua kommenttilootassa, täältä pesee.

Sorry guys, only in Finnish this time. Describing my life through things beginning with letter i.

22 kommenttia:

  1. Onko Hertta kääpiömäyris? Näyttää sen kokoiselta :D voi kun meidänkin tulisi vapaaehtoisesti syliin nukkumaan, yleensä könyää vain haaroihin köllimään, tai kainaloon...

    VastaaPoista
  2. Voi herttaa kun se on söpis!
    Kirjain olisi kiva :)

    VastaaPoista
  3. Teidän Hertassa on sellaista herkkyyttä että vahvakin mamma itkee. Oon sitä pitkään jo ihaillut - salaa täältä etäältä.

    Bruno-koira lähettää Hertalle hännänheilautuksia paaaljon!

    VastaaPoista
  4. Ihana kuva susta isosiskon kanssa =). Ja ihana Hertta, taas jälleen kerran. Hirmu kiva lukee näitä listoja, pääsee samaistumisessa ihan uusiin sfääreihin :D.

    VastaaPoista
  5. I niin kuin Ihana ja innostava tarina! Voisin ottaa yhden kirjaimen.
    *

    VastaaPoista
  6. OI Hertta!!! <3 Paljon rapsutuksia karvakamulle ja Rinalta terveisiä!

    VastaaPoista
  7. Inari: Onpa sulla tarkka näkö, heh. :) Hertta on virallisesti rekisteröity kääpiömäyräkoiraksi (äiti kääpiö, isä kaniini), mutta kyllä se taitaa silti kaniiniksi jäädä. Se on kuitenkin tosi pieni tirppana eikä enää tuosta kasva.

    Niin että sopii syliin, kainaloon, polvitaipeeseen, hartioille, kaulalle, jalkojen päälle, eli kaikkiin niihin paikkoihin mihin se tunkee uneksimaan. Hertta on todellinen sylikoira, nytkin se istuu tyytyväisenä mun kyynärtaipeeseen nojaten koneen ääressä. :)

    Anni: Se on ihana. Tosin just nyt se hankaloittaa kirjoittamista: Hertalla on tapana kahlita mun jompikumpi käsi päällään sylissä ollessaan niin, että on hiukka vaikea neuloa tai käyttää konetta. "Kaikki huomio mulle, pliis!" :) Ja se kirjain: H niin kuin Hertta, olepa hyvä. :)

    Piuku: Hertta on kyllä herkkis ja hellyttää yleensä ihmiset. Sillä kun on sydeämensulattava katse, pehmoinen tassu ja pieni kostea kuono. Ei niitä moni osaa vastustaa. Brunolle nuuhkaisu ja lipaisu Hertalta. :)

    Lotta: Jeps, vaikea uskoa että mulla on joskus ollut noin tumma tukka. Oikeasti olen vaalea kuin siskoni kuvassa, ehkä jopa vähän blondimpikin (monessa mielessä). Nää listat kyllä avaa ihmistä vähn eri lailla kuin peruspostaukset. Voi taas kuvitella tuntevansa toisen hieman paremmin.

    Syysleimu: Kiva kuulla että jaksoit lukea loppuun asti. Oli meinaan niin paljon tekstiä että alkoi itseäkin epäilyttää ketä kiinnostaa. :) Kirjainta pyysit, kirjaimen saat: S niin kuin Syysleimu.

    KaSil: Rina taitaa olla Hertan blogibestis. :) Lumiset hännänheilautukset takaisin: pidetäänhän mahanalukset lämpiminä vaikka näillä säillä maavara ei enää riitäkään kinoksissa. :D

    VastaaPoista
  8. mä haluun kirjaimen! on ihan sopivaa aivojumppaa keksiä sopivia sanoja :)

    VastaaPoista
  9. Hetken mielijohteesta pyytäisin kirjainta. Ei kai siinä mitään rajaa olen, kuinka monta kirjianta yksi saa antaa? :)

    Olipa muuten tutunoloisia i-sanoja! Vaan ei ehkä intelligence.

    VastaaPoista
  10. Ihana postaus, näitä on hauska lukea. Annappas mullekin joku kirjain :)

    VastaaPoista
  11. Mä alan epäillä, ettei intelligence ja hattu välttämätttä korreloi keskenään. Esitarkastajilta tuli painatuslupa nääs. Julkinen "nöyryytystilaisuus" on sitten sopivasti ennen joulua.

    VastaaPoista
  12. Olipa mukavia juttuja I-kirjaimella :) Minäkin voisin ottaa kirjaimen.

    VastaaPoista
  13. Emilia: Kävin heittämässä sulle O-kirjaimen. Aivot töihin vain! :)

    Heidi: Ei meillä lasketa, heh. :) Arvontakone antoi sulle J-kirjaimen, olepa hyvä.

    Jaana: Mitähän sulle sanoisi sellainen kirjain kuin V? Kohtahan se tiedetään. :)

    Totoro: OI WAU!!! Ihan mahtavaa, sä ootkin sitten puskenu hommia oikein kunnolla. Hienoa! Siitä sitten hyvillä mielin kunnon joululomalle, eiks ju? Oma kirja on kyllä ihan vaiheessa, kun meni suunnitelmat aika lailla uusiksi keväällä. Ei se mitn, mullahan on aikaa... :) Nostan sulle hattua (sitä teekkaritupsuista kun ei mulla vielä muuta ole :D)!

    Tess: Mitähän mukavia E-kirjaimella alkavia asioita sä näet? :)

    VastaaPoista
  14. Mäkin haluan jonkun kivan kirjaimen kirjaimen :D

    VastaaPoista
  15. Kate: Jaa-a, oiskohan M kiva kirjain? Kokeillaan! :)

    VastaaPoista
  16. Olipas innostava I -turina. Tämäkin voisi ottaa yhden kirjaimen.

    VastaaPoista
  17. Anpalille olis tarjolla P-kirjain. Mielenkiinnolla odotan minkälaista tarinaa siitä syntyy. :)

    VastaaPoista
  18. Hauska I-kirjain. Saisinkohan minäkin yhden?

    VastaaPoista
  19. Kesän lapsi: Tottahan toki, tässäpä siis sulle T.

    VastaaPoista
  20. Piti palata vielä kertomaan kuinka mukavaa oli lukea kirjaimiasi. Silloin vaan oli niin kiiru, etten muka ehtinyt kertoa että vanhan idols-tuomarin sanoin "sä kosketit mua" tunnustuksillasi ;)

    nimim. ehkä kans vähän liikuttumisherkkä

    VastaaPoista
  21. nuo keltaset sukat on ihanat, mut oon nyt muutaman illan pyöritelly mielessä et tahtosin kans kirjaimen :)

    VastaaPoista
  22. Laura Koo: Hyvä tietää että ympärillä on muitakin kynnelehtijöitä. Voin sitten huoletta antaa silmlänurkan kostua jos tapaamisissa Stockalla soi just tosi herkkä kappale taustalla. :)

    Kramox: Selvän selvä, saamasi pitää! Kelpaisko ympäripyöreä O-kirjain sulle?

    VastaaPoista