< 2 vrk (PB, SB)

Jos neulominen on urheilulaji, niin mun tulostilastot kaunistui just melkoisesti. Taisin löytää sisäisen pikaneulojani, tai sitten kyseessä on vain optimaalinen ohjeen, langan ja ajankäytön yhdistelmä: tein Shetland Triangle Shawlin alle kahdessa päivässä! Uskomaton suoritus mulle! Mä en pidä itseäni nopeana neulojana, mutta tää projekti kyllä sujahti sormista ihan vilahtamalla: Loin silmukat perjantai-iltana kahdeksan jälkeen ja neuloin viis body-mallikertaa telkkaria katsellessa. Lauantaina otin puikot käteen vasta seiskan jälkeen illalla, ja neuloin toiset viis mallikertaa. Tänä aamuna tikutin vielä yhden lisää sekä reunuksen, ja siellä se huivin nyt soi pingotuksessa sängyn päällä. Uskomatonta.

Thö kuvat ja muut tiedot seuraa perässä ens viikonlopun tienoilla, sillä huomenissa mä hyppään junan kyytiin ja kohti pohjoista. Reilut viis tuntia junassa ja 1,5 tuntia onnikassa (Oulun seuduille kun matkataan niin noudatetaan paikallista sanastoa) on loistavaa neulomisaikaa. Ja tietty saman verran takasin päin tullessa.

Nyt vaan pitäis äkkiä kehittää pari sopivaa matkatyötä, tai vähintään pakata mukaan muutama ohje ja puikot, jos (hah!) vaikka tulee ostettua vähän (HAH!) lankaa matkalta. Ja jos Sulokin pakkaa laukkunsa ja päättää lähteä mukaan, niin sehän tiedetään että kuinka tässä käy. Toivottavasti Sulolla on iso laukku. :D

Tahdon!

Mies ja kamera on kaverin polttareissa, joten leikin sitten minäkin toisten perässä Flickrin leluilla. Tiivistin mun Mä Tahon! -listan 25 kuvaan. Lista kyllä muuttuu ja kasvaa koko ajan, niin että ei oo mitään takuuta että just nää neuleet ikinä tulee valmistumaan mun kätösistä. ;) Linkit alkuperäisiin kuviin löytyy Flickristä.

Suunnitelmissa olevien neuletöiden värimaailma alkaa tosiaan jo olla melko syksyinen, vaikka kalenterin mukaan kesän pitäis olla parhaimmillaan. Höh sanon ma. Kun ulos kattoo niin ei tosiaankaan huvita tehä mitään hellenöpsyjä, kun sään puolesta pipot ja villasukat tulis suurempaan tarpeeseen. Heinäkuussa!!! Mihin tämä maailma on menossa, kyllä vaan ennen oli asiat paljon paremmin, kesätkin oli senätään kunnon kesiä (sanoo ja potkaisee keinutuolille lisää vauhtia nyökyttäen samalla tiukasti nutturoitua harmaata päätään). :P

Jäähyväiset karkkiväreille

Malli: Perusraglan ylhäältä alas, lisäyksiä sinne tänne fiiliksen mukaan.
Lanka: Nitorilla värjätty Novita Butterfly, 185 g.
Puikot: 3,0 mm, solmimisnauhan I-cordissa 2,5 mm.

Välimallin työ, tylsä tehdä eikä lopputulos pahemmin hytkäytä. Lisäys sarjaan "tulipahan tehtyä, mutta mitä sillä tekee". Langat on värjätty joskus talvella blondiaikaan. Nyt voimakas pinkki ja kylmänpunainen tukka ei todellakaan sovi yhteen, joten jotta kietsulle tulis oikeesti käyttöä, niin pitää varmaan laittaa se värikylpyyn.

Vaatekaapissa on edelleen paljon blondina ostettuja vaatteita, joiden värit riitelee reippaasti nykyisen hiusvärin kanssa. Muutenkin mun lempiväripaletti alkaa muuttua syksyä kohden; harmaan eri sävyt, maissinkeltainen, oranssi, syvä punainen ja sammalenvihreä tuuppivat pastelleja ja karkkivärejä pois tieltään. Sehän sopii, onhan näitä söpöstelyvärejä jo tullut tehtyä ja nähtyä ihan riittävästi tällä erää. Pastellien myötä romanttinen nöpöstely saa kans jäädä vähemmälle, tervetuloa selkeys, suoralinjaisuus ja retrokuosit!

BTW: kävin jättämässä ääneni, joten kuuliaisena täten linkitän:

Loma!

Loman kunniaks tilasin itselleni Interweave Knits -lehden kahdeksi vuodeksi (sisäinen Suloni käski koska pidempi tilaus on halvempi). Koska seuraava IK ilmestyy vasta elokuun puolivälissä (ja tulee postissa varmaan vasta paaaljon myöhemmin), niin pitäähän sitä olla tässä välissäkin jotain kivaa odotettavaa. Pääsin siivelle Emilian Get Knitted -tilaukseen, ja nyt oottelen malttamattomana Addin 30 cm sukkapyöröjä ja teräväkärkisiä pitsipyöröjä. Sen lisäksi kierroksessa ja haussa on Norah Gaughanin Berrocolle suunnittelema syksyn uutuuskuvasto. Sen yksi hame on niin järjettömän upea että tekis mieli muuttaa nimeni Auneksi, niin että mullakin olis jokin nätti nimikkoneule. :P Polje nopeemmin Kusti, tai räpytä siipiä/melo tehokkaammin, kuinka nyt sitten valtameren ylitätkin!

Tänään matkaan Kauhajoelle kummipojan 7-vuotissynttäreille. Vaikka halu ois kova, niin aikataulu ei anna periks poiketa Tapion kaupassa. Se on varmaan ihan hyvä juttu, koska loman myötä tais myös tuo Sulo muuttaa meille. Vähän huonompi juttu näin alennusmyyntien aikaan... Toistaseks oon onnistunu hillitsemään vilenismiäni (eli Emilia Vilén on tullut kylään Sulon vanavedessä, onneks), mutta kukapa tietää mihin tässä neljän viikon loman aikaan päädytään. Kunhan ei vararikkoon. ;)

Malli: Peruspipo mutu-tuntumalla.
Lanka: Austermann Bambou Soft Color, 50 g.
Puikot: 3,5 mm ja 4,0 mm.

Ja jotain pientä valmistakin. Mies toivoi ei-kutittavaa juoksupipoa hyvällä lämmöneristyksellä ja kosteudensiirrolla. Näillä spekseillä langaksi valikoitui Austermannin Bambou Soft Color, joka oli alessa Eunomia Wollshopissa. On ihanan pehmeä ja varmasti täyttää muutkin kriteerit, mutta en sitten tiedä riittävätkö ne tasapainottamaan tuota pomppivaa maastokuosia... Mun pitää painottaa Sulolle, että ei pidä ostaa pätkävärjättyjä lankoja vaikka olis kuinka halpaa, ne ei oo mun juttu. Pitäisköhän tuohon pipoon kiinnittää jonkinlainen punainen lippu, ettei käy huonosti lenkkipoluilla. Kun on se hirvenmetsästysaikakin tulossa, ja mies homppii pitkin metsiä pitkine kinttuineen, oivoi... :)

Surplice Bodice Camisole

Malli: Surplice Bodice Camisole kirjasta Knitting Lingerie Style.
Lanka: Garnstudio Cotton Viscose, 300 g.
Puikot: 2,5 mm ja 3,0 mm.

Tästä tuli hyvä, kaiken säädön ja laskemisen arvoinen. Etenkin kun mallitilkku päätti kerrankin olla yhteistyöhaluinen ja silmukkamäärät piti kutinsa. Tän alla on kyllä pakko käyttää toista toppia, ettei tisukat oo turhan anteliaasti kaiken kansan nähtävillä, eikä toisaalta pitsineuleosuuden paljastama olminvalkoinen ihokaan ehkä ole kaikkein parasta katsottavaa. Ei oo oikein ollut auringonottoilmoja tänä kesänä, mutta mä elän toivossa, että tälle topille tulee käyttöä elokuun hellepäivinä.

Mun mielestä tämä malli ei tarvitse saumoja ryhdin pitämiseen, joten jos tekisin toisen tällaisen, niin minimoisin kaikki saumat: Neuloisin etu- ja takakappaleet yhtenä kappaleena tai sitten neuloisin sen pyörönä steekien kanssa. Nyt kun mulla oli ohjetta ohuempi lanka ja silmukat oli mallitilkun mukaan laskettu, niin päätin pelata varman päälle ja neuloa kappaleet erikseen, niin että niitä pystyi sovittelemaankin. Lisäksi muotoilisin olat lyhennetyin kerroksin ja silmukoisin ne yhteen, niin kuin Jaanakin vinkkasi. Muuten ohje oli selkeä ja tiivis, joten tän perusteella taidan ottaa muitakin Knitting Lingerie Stylen malleja tahtoo tehä -listalleni.

Loppupäivän ajattelin viettää parvekkeella töitä tehden. Ennen ens viikolla alkavaa lomaa pitäis lukea ja luokitella kaks kansiollista eli noin tuhat sivua tekstiä, onneks urakkaa voi tehdä muuallakin kuin toimiston harmaudessa. Ei sillä, harmaa ja ankea on meidän parvekekin, koska parvekekukathan ei mun hoidossa menesty. Se nimipäivä-gerberakin on kaikista hyvistä neuvoista huolimatta jo manan majoilla... :P

Kuitenkin eräs eksentrinen erikoisuutta tavoitteleva pajunsiemen on keväällä omatoimisesti kylväytynyt viimevuotisten ruukkujen multiin. Tällä hetkellä meillä on siis ilonamme omaehtoisesti menestyvä ja itsestään huoltapitävä puolimetrinen pajupuu parvekkeella, ks. kuvan oikea alakulma. Jos se selviytyy talven yli, niin sitten meillä on pääsiäiseksi pajunkissatkin omasta takaa parvekeversiona, huippua! :D

Se aika vuodesta

Mies lähti aamulla kavereineen jokavuotiselle purjehdusreissulle, joka on yhtä kuin meikäläisen neulonta- ja ompeluloma: nyt voi levitellä kaikki käsityötarvikkeet pitkin kämppää ja ripotella nuppineuloja ihan mihin vaan eikä kukaan oo vieressä jupisemassa että taas sä vaan neulot. :)

Tänä vuonna poikien reissu kuitenkin kestää vain pari päivää tavallisen reilun viikon sijaan, joten kovin suuria luomuksia tässä ei ehdi tehdä, etenkin kun pitäis töissäkin käydä päivisin. Kun mies kerto tän vuoden purjehdusreissun olevan tavallista lyhyempi, niin mä rakastavan vaimon tavoin tokasin: "Siis mitä, noin vähän aikaako sä vaan oot poissa?! Ja mulla ei oo ees lomaa sillon, niin että mä en voi hyödyntää sitäkään aikaa tehokkaasti neulomiseen! Höh!" :D

Mun tämänhetkinen neulomispaikkani kylpee ilta-auringossa, ja tyynyjen pehmoiseen syliin tekis mieli nukahtaa. Varsinainen höyhensaari siis, saas nähä tuleeko neulomisesta mitään vai viekö suloinen iltapäiväuni voiton tänäänkin... :)

Haluatko lukita vastauksen?

Sinulla oli...


Ja nyt sinulla on...


Muistutus itselle:

• Pese silkkiä vain sille tarkoitetulla pesuaineella (tai ainakin tarkista ennen pesua pesuainepullon etiketistä lukeeko siinä "ei silkille").
• Älä liota silkkiä. Älä tee sitä.
  
• Silkki on luonnonkuitu ja kutistuu pesukoneessa. Myös hyvin hellässä käsittelyssä ja vaikka kuinka pitäisi peukkuja pystyssä.
  

Selvennykseksi muille: Mekko oli maistanut punaviiniä viime viikonlopun häissä, joten päätin pestä sen ennen huomisia häitä (näitähän meillä riittää tänä kesänä...). Käsin tietysti, varmuuden vuoksi. Ei hyvä: ihan kuin Timo-Taikuri olis ollut jossain lähistöllä hokemassa ananasakäämää mun silkkimekolle, sillä siitä lähti värit ja pronssista tuli vihreä. Ihan nätti vihreä, ei sillä.

Mutta huivi ja laukku piti tietysti myös saada samanvärisisiksi, ja koska luulin, ettei enää ollut mitään menetettävää lykkäsin ne sekä mekon hellävaraiseen 30 asteen villapesuun. Tyhmä tyhmä tyhmä. Väri on nyt kyllä sama, mutta eipä siitä mulle ole paljon iloa: mekko kutistui niin paljon, että se olis sopiva jollekin 10 senttiä lyhyemmälle ja kaks kuppikokoa pienemmälle. Kiva. Menen lyömään päätäni seinään työpäivän ajaksi, ja sen jälkeen paniikilla metsästämään alekolttua huomisia häitä varten. Tyhmä tyhmä tyhmä.

Bling!

Korujen teko alkoi kiehtoa kovasti, ja päätin sitten kokeilla jotain muutakin vaijeriviritysteni lisäksi. Innostuin, hullaannuin ja haluan oppia lisää. Mä oon korujen kanssa täys tumpelo ja noviisi, mutta se ei estä ihailemasta taitavampia ja kokeneempia. Katsokaa vaikka näitä kaikkia mestareita! Tahtoo kans osata.

Nää mun ekat väkerrykset on hyvin vaatimattomia, eikä materiaalitkaan ole (vielä) Swarowskia ja täyttä hopeaa. Molemmissa ranneketjuissa on ihan taviksia lasihelmiä (ja mitä lie muovisiakin varmaan) sekä hopeoidut korunosat. Koska olen kuitenkin ylpeä esikoisistani, niin annoin niille nimetkin.

Pretty in Pink

The Leaves Have Eyes

Sisiliskoriipus ja osa materiaaleista on peräisin Helmitaulusta, jonka toimitusnopeus oli kyllä huippuluokkaa: tein tilauksen torstaina iltapäivällä ja kirjekuori rapsahti postiluukusta perjantaina ennen puoltapäivää. Saatanpa tilata sieltä toistekin, mikäli korukuume ei osoita laantumisen merkkejä. ;)

Ja niin he saivat toisensa...

...ja elävät toivottavasti onnellisina yhdessä elämänsä loppuun asti. Ihanat häät, tuli tirautettua useampikin onnen kyynel. Morsiamen laukku valmistui ajoissa, ja toimitin sekä sen että hyrnan hääpäivän aamuna odottamaan morsianta, joka kampaajalta tullessaan siis näki molemmat eka kertaa. Laukku oli kuulemma täydellinen (huh!) ja hyrna oli niin iloinen yllätys, että iltaa varten hartioille varattu bolero lens saman tien nurkkaan ja huivi oli kovassa käytössä koko päivän.

Laukku on dupion-silkkiä ja kooltaan noin 17 cm x 12 cm (ilman hihnaa). Oma puku valmistui sekin, tosin oioin muutamat mutkat; en tosiaankaan päärmännyt helmaa käsin ja tyllireunus helman alle jäi tekemättä. Sen vuoksi mekko on ehkä hiukkasen suunniteltua lyhyempi, mutta ihan kivasti tanssi kävi näinkin. Asusteiksi väänsin pikapikaa huivin ja laukun samasta silkistä kuin pukukin sekä korut kaulaan ja ranteeseen. Kengätkin on pronssia, niin että koko likka oli värikoordinoitu päästä jalkoihin.

Kaulassa erilaisia lasihelmiä kultavaijerissa. Halusin rikkoa mua häiritsevän liian pyöreän muodon, joten lisäsin yhden symmetriasta karkaavan köynnöksen.

Rannekorussa ja laukussa samanlaiset viritykset, sormessa yksi viime kesänä tehdyistä lasihelmisormuksista.

Tää viikko on aikaa hengähtää ja nauttia arjesta, lauantaina pitää taas vetää sama asu päälle ja suunnata kesän toisiin häihin. Vaikka juhlat on kivoja, niin nyt on kyllä niin siistiä päästä resuamaan muutama päivä ihan vaan farkuissa ja tennareissa. :)