-->

12.8.2009

She's a lady?

Huh ja hui! Mä oon kaakottanut paikasta toiseen kuin tuli pyrstön alla pari ekaa kesälomaviikkoani. Miten voi ihmisellä olla muka näin kamalasti menoa ja tekemistä ilman että saa aikaiseks juur mitään?! :) Ja mä kun ajattelin, että lomalla mä ehdin neuloa vaikka mitä, kirjoittaa ja testata pari ohjetta valmiiksi ja vääntää kasan korujakin. Ja pöh, hyvä kun oon ehtinyt edes nukkua kaikelta kivanpitämiseltä ja reissaamiselta. Sainpas sentään yhden pitkään jonossa olleen neuleen tehdyksi. Cherry sai mut yrittämään poseerausta 1950-luvun leidien tyyliin, tai ainakin sinne päin. :)

Cherry cardigan
Malli/pattern: Cherry by Anna Bell
Koko/size: 40"
puikot/needles: 2,0 mm & 2,5 mm
Lanka/yarn: Finlayson Karoliina, 385 g.
Muokkaukset/modifications: Syvempi kaula-aukko/deeper decolté Ravelry

Poseerausyrityksistä huolimatta mulla taitaa olla ihan vääränmallinen vartalo tälle kauniille vintage-henkiselle neuleelle. 1950-luvun ampiaisvyötärölle tehdyn mallin solmimisnauha kun saa mun keskivartalon näyttämään tasapaksulta pölkyltä ja lyhyet puhvihtavat hihat ei ainakaan ohenna meikäläisen paksuja käsivarsia. Buuu!

Trying to make it work...

Kiinni napitettuna neule saa kaiken lisäksi mut tuntemaan itseni varsinaiseksi tädiksi. Siispä kokeilin, josko ylimpien nappien avaaminen auttais ja vapauttais ikäännyttävästä tätikahleesta. Nääh, ei tuntunut ihan omalta sekään, vaan ehkä jopa enemmän tanttamaiselta. Lisää buuausta.

Cherry, olive, whatever

Loppujen lopuksi päätin heivata mäkeen yritykseni olla ladylike, vaikka ihanainen neule siihen eväät yrittikin antaa, ja leuhottaa menemään takki auki niin kuin mulle on ehkä luonteenomaisempaa. Ja heti tuntui mukavammalta ja vähemmän homeiselta opettajattarelta.

The way it's actually going to be worn

Halusin kuitenkin jättää punaisen satiininauhan vyötärölle samanväristen nappien seuraksi, joten piilotin nauhan päät nurjalle niin ettei ne liehu miten sattuu. Vaikka vaatteet kuulemma tekevät miehen, niin musta ei nähtävästi millään saa Grace Kellyä tai Marilyniä,vaikka kuinka olis asianmukainen neule auttamassa. Paras olla siis ihan vain Vilmana, sen mä ainakin osaan.

I've been having lots of fun during the first two weeks of my summer vacation and hardly any time to knit. I still managed to finish this lovely vintage style cardigan. I was in hopes of trying to look like a 1950s lady when wearing this, but it seems that that'll never happen. My body just isn't built for shrt puffy sleeves or waist bands. I still like this cardigan really much, and luckily found a way to wear it comfortably; only the first button closed and hiding the extra length of satin ribbon on the WS. Guess I'll never be a ladylike as Grace Kelly or Marilyn Monroe, but nevermind; I'm quite hapy being me!